Kuinka saan paremman yhteyden? Mitä tekee wifi-jääkäri? Kuinka surffaamme tulevaisuudessa? Tässä on kymmenen mielenkiintoista faktaa tekniikasta, jota useimmat meistä käyttävät päivittäin.
1. Mikä ihmeen wifi?
Wifi, tai IEEE 802.11, kehitettiin korvaamaan verkkokaapelit, ja se on tavallisin langattoman internetin muoto. Se toimii kuten radio: reititin vastaanottaa signaalin ja lähettää sen langattomasti joko 2,4 GHz:n tai 5,0 GHz:n taajuudella tietokoneelle, puhelimelle tai muulle laitteelle. 5,0 GHz:n taajuus on nopeampi ja häiriöttömämpi, mutta se ei läpäise seiniä kuten 2,4 GHz:n signaali.
2. Edelläkävijä Alohanet
Havaijilla toimi jo vuodesta 1971 lähtien radiopohjainen viestintäverkko saarten välillä. Verkkoa kutsuttiin Alohanetiksi, ja vuonna 1972 se liitettiin Arpanetiin, joka taas oli nykyisen internetin edelläkävijä.
3. Vic Hayes, “wifin isä”
Hollantilainen Vic Hayes oli yksi johtohahmoja 1990 perustetussa, ”näppärästi” nimetyssä IEEE 802.11 Working Group for Wireless LAN -kehitysryhmässä. Maaliskuussa 2000 hän vakuutti eurooppalaiset virkamiehet siitä, että 2,4 ja 5 GHz:n taajuudet tulisi ottaa langattoman netin käyttöön.
4. Wi-Fi Alliance -järjestö
Suuren yleisön alkaessa käyttää IEEE 802.11-standardia 2000-luvun alussa ongelmana oli, että eri valmistajien laitteet eivät toimineet yhdessä. Wi-Fi Alliance -järjestö perustettiin, jotta ongelmasta päästäisiin eroon. Järjestöä on kiittäminen myös siitä, että kutsumme nykyisin wifiä juuri wifiksi.
5. Näin wifistä tuli wifi
IEEE 802.11b Direct Sequence ei ole kovin tarttuva nimi, tuumattiin Wi-Fi Alliancessa. Konsulttiyritys Interbrandin kymmenestä ehdotuksesta käyttöön päätyi Wi-Fi. Se on sanaleikki termistä Hi-Fi, eikä suinkaan lyhenne sanoista ”wireless fidelity”, kuten monet uskovat.
6. Nykyiset standardit
Vuodesta 2013 käytössä on ollut IEEE 802.11ac-standardi, joka korvasi aiemman IEEE 802.11n-standardin. Nopeusero näiden kahden välillä on huima: uuden standardin teoreettinen maksiminopeus on 1 300 Mbit/s, eli se on lähes kolme kertaa nopeampi kuin edeltäjänsä. Olemassa on vieläkin nopeampi, ad-päätteinen standardi. Sen kantama on kuitenkin liian lyhyt, jotta se voisi korvata IEEE 802.11ac:n.
7. Kurkistus tulevaisuuteen
Peruskäyttäjälle kiinnostavin uusi standardi on IEEE 802.11ax. Standardi tukee jopa 10 Gbit/s nopeutta ja lisäksi se kuluttaa vähemmän virtaa tietokoneesta tai kännykästä. Standardin on suunniteltu näkevän päivänvalon vuonna 2019, mutta 802.11ax-standardia tukevia reitittimiä tulee myyntiin jo tänä vuonna.
8. Kryptaus suojaa liikenteen
Reitittimen suojaaminen on erittäin tärkeää, sillä ilman suojausta kuka tahansa pääsee käsiksi verkossa liikkuviin tietoihin. Varmin kryptaus on WPA2, eli wi-fi protected access 2. WPA2 koodaa kaiken verkkoliikenteen käyttämällä avaimia. Kryptaus vaihtaa avaimia jatkuvasti, joten se on hyvin vaikea murtaa. Tutkijat tosin onnistuivat murtamaan suojauksen äskettäin, joten WPA2-suojauskaan ei ole täysin varma.
9. Digitaalinen versio lintubongauksesta
Tiedätkö, mitä tarkoittaa wardriving? Se tarkoittaa avoimien wifi-asemien etsimistä esimerkiksi autolla liikkuen. Wardrivingissä eli loiskäytössä jopa kilpaillaan sillä, kuka löytää annetussa ajassa eniten verkkoja.
10. Löydä lähin wifi helposti
Jos esimerkiksi toimistossa on useampia tukiasemia, laitteet etsivät automaattisesti sen, johon käyttäjä liittyi viimeksi. Se voi olla ärsyttävää, mikäli käyttäjä liikkuu paljon eri puolilla toimistoa. Ongelmasta pääsee helposti eroon sulkemalla ja käynnistämällä wifin laitteessa uudelleen, minkä jälkeen laite etsii lähimmän aseman.
Lue lisää Network as a Service »
