Hyperkonvergenssi on muuttamassa tapaa, jolla konesalit toimivat. Tuloksena on tehokkaampi, joustavampi ja lähes rajattomasti skaalautuva vaihtoehto. Dustinin ja Ciscon asiantuntijat kertovat, mitä hyperkonvergenssi on, miksi se on erinomainen innovaatio ja kenelle se sopii.
Hyperkonvergenssillä on kaksi perusperiaatetta: yksinkertaistaminen ja yhdistäminen. Ohjelmisto-ohjattu alusta laittaa yhteen pakettiin laskenta- ja tallennuskapasiteetit, ja joissain ratkaisuissa mukaan integroidaan myös verkko.
”Kun perinteisesti konesaleissa on erinäköisiä tuotepohjaisia siiloja, hyperkonvergenssissa nämä asiat yhdistyvät samaan alustaan”, selittää Ciscon asiantuntija Mika Meritähti. ”Näin palvelin- ja tallennuspuoli toimivat yhtenä kokonaisuutena ja päästään eroon teknologisista siiloista.”
Tuotepohjaiset siilot ovat staattisia ja joustamattomia, ja niiden ylläpito ja päivittäminen vaativat it-henkilöstöltä sekä aikaa että resursseja. Hyperkonvergenssin avulla yritykset saavat nykypäivän it-infrastruktuureilta vaadittavaa nopeutta, suoraviivaisuutta ja joustavuutta.
Dustinin asiantuntija Mikko Kivioja kertoo suorituskyvyn perustuvan siihen, ettei yksittäinen yksikkö tai laite ole enää pullonkaula. Kun hyperkonvergenssiklusteriin lisätään uusia noodeja, lisääntyvät samalla sekä kapasiteetti että suorituskyky.
”Tallennettu data voidaan hajauttaa vikasietoisesti usealle laitteelle samalla luoden data-alustaan lisää liittymispisteitä eli verkkoportteja. Tällä tavoin ratkaisua voidaan skaalata lähes rajattomasti. Kun vielä otetaan huomioon datan sijainti, jonka on hyvä olla mahdollisimman lähellä ajettavaa palvelua, suorituskyvyn kanssa ei tule koskaan ongelmia.”
Tähän asti hyperkonvergenssin kaltainen teknologia ei ole ollut riittävän kustannustehokasta, jotta se olisi ollut yrityksille todellinen vaihtoehto. Teknologian kehityksen myötä levytilan hinta on Kiviojan mukaan pudonnut niin paljon, että se kilpailee perinteisten ratkaisujen kanssa – ja monessa tapauksessa voittaa ne.
Hyperflex tuo tasaista tehoa
Verkon lisääminen hyperkonvergenssijärjestelmään lisää sen tehoa huomattavasti. Meritähden mukaan Ciscon HyperFlex on markkinoiden suorituskykyisin hyperkonvergenssijärjestelmä paitsi yrityksen itse tekemän tiedostojärjestelmän vuoksi, myös siksi, että se sisältää verkkokapasiteetin.
”Perimmäinen hyperkonvergenssijärjestelmien helmasynti on verkon puute, eli vaikka hetkellisesti voidaan saada hyvää suorituskykyä, se vaihtelee radikaalisti”, Meritähti selittää. ”Kun käytetään reaaliaikaisia sovelluksia, viiveiden vaihtelu on myrkkyä ja tuhoaa hyperkonvergenssin lupauksen hyvästä suorituskyvystä.”
Jos klusteroitu tiedostojärjestelmä liitetään suoraan asiakkaan verkkoon, kaikki yritykset eivät edes selvitä, millainen verkko asiakkaalla on käytössään. Jos verkko ei kykene valtaviin datamassoihin ja vaadittuihin viiveisiin, hyperkonvergenssin täysi hyöty jää saamatta. Toisin sanoen arvokas investointi toimii vajaalla teholla. ”HyperFlexin ehdottomasti suurin etu on erinomainen suorituskyky ja sen tasaisuus”, Meritähti kehuu.
Toinen tärkeä asiakaslupaus on helppokäyttöisyys, joka on läsnä jo implementointivaiheesta läpi koko elinkaaren. Asennus onnistuu muutamassa tunnissa, ja ylläpito ja datan käsittely on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi tuttuja ja tunnettuja työkaluja käyttäen.
”Tyypillisesti käyttäjän on tehtävä valintoja, kuten haluaako hän kompressoida tai deduplikoida dataa”, Meritähti sanoo. ”HyperFlex-järjestelmä hoitaa sen automaattisesti ilman esimerkiksi datan lokaliteettivaatimuksia.”
Lisäksi asiakas maksaa vain tarvitsemastaan kapasiteetista, eli ratkaisu sopii niin kevyille kuin valtavillekin datamäärille. Skaalautuvuus mahdollistaa myös kapasiteetin kasvattamisen heti tarpeen ilmetessä – ei vasta sitten, kun tehokkaammat järjestelmät on ajettu sisään.
Hyperkonvergenssi kantaa suurimman kuorman
Aivan kaikkea ei hyperkonvergenssilla voi korvata. Jos esimerkiksi varmistusratkaisuja tai muita kriittisiä järjestelmiä on rakennettu vanhan arkkitehtuurin päälle vaikkapa pankki- tai terveydenhuoltoalalla, niissä ei välttämättä ole edes mahdollisuutta virtualisointiin.
”Silloin on haasteellinen yhtälö siirtyä moderneille alustoille”, Kivioja toteaa.
Hyvä uutinen on se, ettei kaikkea välttämättä edes tarvitse siirrellä. Kiviojan mukaan valtaosa työkuormista voidaan jo siirtää nykyaikaiseen ympäristöön ja kohdentaa perinteiselle infrastruktuurille pelkästään sen vaatima työkuorma. Näin ollen eniten työsarkaa aiheuttava kuormitus siirtyy hyperkonvergenssin sekä automaation hoidettavaksi ja perinteisen infrastruktuurin vaatiman työkuorman osalta ylläpito helpottuu huomattavasti.
Meritähti huomauttaa, että hyperkonvergenssin vahvuudet ovat nimenomaan tilanteissa, joissa tarvitaan tehoa ja suorituskykyä.
”Hyperkonvergenssialustalla tuotetaan aktiivisia palveluita, mutta sen käyttö esimerkiksi arkistointiin ja kylmän datan tallentamiseen ei ole kustannustehokasta tai tarkoituksenmukaista”, hän sanoo.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhuollossa aktiivisesti käytössä oleva kuvannusdata kulkee hyperkonvergenssialustalla silloin, kun sitä käsitellään. Kun tietoja arkistoidaan eli data siirtyy elinkaarellaan eteenpäin, se voidaan siirtää hyperkonvergenssista muunlaisiin järjestelmiin.
Säästöä ajassa ja ylläpidossa
Yrityksen hankinnoista päättäviä luonnollisesti kiinnostaa uusien järjestelmien hinta. Hyperkonvergenssin, kuten muidenkin hankintojen kohdalla, on syytä katsoa myös ylläpito- ja päivityskuluja. Kivioja sanoo yhdeksi säästöksi sen, että skaalautuvuuden ansiosta hyperkonvergenssi sopii monenlaiseen ja vaihtelevaan tarpeeseen.
”Jos vastaavan kokoisia ympäristöjä samantasoisella automaatiolla ryhdyttäisiin rakentamaan perinteisillä arkkitehtuureilla, hinta nousisi kovin korkeaksi. Toki hyperkonvergenssijärjestelmissäkin on hintansa, mutta kun huomioidaan kaikki ratkaisuun oleellisesti liittyvät kustannukset, hyperkonvergenssi on lyömätön yhdistelmä.”
Erityisesti suurille yrityksille hyperkonvergenssin etu on, että se tuo monipuolisia ratkaisuja vikasietoisuuteen niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Kiviojan mukaan tällä tavoin voidaan ratkaista niin kutsutut saatavuushaasteet. Digitalisoituminen ja yritysten ympärivuorokautiseksi muuttunut toiminta ovat ajaneet perinteiset konesalien huoltoikkunat olemattomiksi. Tässäkin asiassa hyperkonvergenssilla on Kiviojan mielestä etulyöntiasema.
Automaatio ja helppokäyttöisyys puolestaan vähentävät it:n hallinnan tarvetta. Kivioja kertoo monien asiakkaiden huomanneen, että it-struktuurin perusylläpito on paljon entistä vaivattomampaa.
”Aika ei kulu niin kutsuttuun valojen päällä pitämiseen samalla tavalla kuin perinteisissä järjestelmissä, ja it-henkilöstö voi keskittyä työssään ympäristöjen kehittämiseen.”
Meritähden mukaan konvergenssin hintahyödyt syntyvät nimenomaan elinkaaren aikana kokonaiskustannuksista.
”Hankintahinta voi joissakin tapauksissa olla kalliimpi kuin muissa järjestelmissä, mutta tehokkuus, pitkä elinkaari ja ylläpitokustannukset tuovat isoja hyötyjä.”
Kehitys kehittyy
Vaikka teknologia kehittyy harppauksittain, Meritähti uskoi, ettei hyperkonvergenssille löydy ihan heti korvaajaa. Päinvastoin itse hyperkonvergenssi laajenee ja kehittyy vahvasti.
”Jos katsotaan järjestelmiä, kehityssykli on hyvin vauhdikas. Uusia toiminnallisuuksia, ominaisuuksia ja innovaatioita tulee todella nopeasti”, Meritähti sanoo.
Esimerkiksi HyperFlex toimii jatkuvan kehityksen konseptilla. Uusia toiminnallisuuksia julkaistaan jatkuvasti, irrallaan varsinaisista ohjelmistopäivityksistä.
”Ciscolla kaikki palvelinkapasiteetti on lähtökohtaisesti täysin ohjelmoitavaa”, Meritähti sanoo. ”Näin ohjelmoidun raudan päälle voidaan infratasolta lähtien luoda uusia toiminnallisuuksia.” Kivioja kuvailee hyperkonvergenssia pienimuotoiseksi pilveksi omassa konesalissaan.
”Se mahdollistaa korkean tason automatisaation, jonka yleisesti on mielletty olevan mahdollista vain pilvessä, kun perinteinen siiloutunut ratkaisu ei ole mahdollistanut uusien palveluiden pystyttämistä riittävän nopeasti ja ketterästi. Hyperkonvergenssi tuo ohjelmisto-ohjattavuudellaan paljon pilvestä toivottuja ominaisuuksia omaan konesaliin.”
Lue lisää Hyperflexistä täältä
