Työpiste

Ihminen edellä

Hybridimalli yhdistää etäopiskelun ja koulunpenkin. Oppivelvollisuuden laajentaminen tuo haasteita ja laitehankintoja. Miten käy opiskelijan? Entä opettajan? Kouluneuvos Aulis Pitkälä korostaa hyvinvoinnin tärkeyttä.

Hyvinvointi. Ihmisenä kasvaminen. Digitaidot ja tiedon suodattaminen.

Nämä sanat toistuvat usein, kun kouluneuvos Aulis Pitkälä pohtii puhelimen toisessa päässä sitä, mihin suuntaan suomalaista koulutusta pitäisi viedä.

– Tärkeintä olisi, että hyvinvoinnista huolehditaan. Niin oppilaiden kuin opettajien, Pitkälä sanoo.

Pitkälä on oikea ihminen pohtimaan koulutuksen tulevaisuutta. Hän toimi viime vuosikymmenellä viisi vuotta opetushallituksen pääjohtajana ja on työskennellyt esimerkiksi kahteen otteeseen Espoon sivistystoimen johtajana. Lisäksi hän on ollut perustamassa Laurean ja Metropolian ammattikorkeakouluja.

Pitkälän mukaan koulutuksen tulisi toimia niin, että se saisi aikaan hyvinvoivia ihmisiä, jotka tietävät omat rajansa ja tuntevat omat vahvuutensa.

– Hyvinvointi on monella tapaa unohtunut koulutuksen kehittämisessä. Sen kautta saadaan parempaa aikaan kuin mitä tämä osaaminen pelkästään on, Pitkälä sanoo.

Koronaviruksen myötä myös opiskelijoiden hyvinvointi on noussut otsikoihin. Kun etäopetus on ollut laajalti käytössä, sosiaaliset suhteet ovat jääneet vähemmälle.

Mutta hyvinvoinnin puute oli olemassa jo ennen koronavirusta, Pitkälä huomauttaa.

– Hyvinvointia pitäisi seurata ja sen pitäisi olla osa koulutusta. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole kovin vahvasti pidetty hyvinvointia esillä. On ajateltu, että “tuskalla kun teet ja vaivalla saat, niin se on järkevää”. Vaan ei se niin ole. Ihmisen kokonaishyvinvointi on hirveän tärkeä asia.

Koulukirjat vaihtuvat tietokoneisiin

Entä sitten digitalisaatio? Koulutus on murroksessa muun yhteiskunnan mukana. Oppikirjat ja opettajat eivät enää ole nuorison pääasiallinen tiedonlähde. Eikä niitä oppikirjoja pian ole enää edes käytössä, ainakaan nykyisessä määrin, Pitkälä ennustaa.

Suunta opiskelussa on kohti hybridimallia. Oli koronavirus tai ei. Lähiopetuksen määrä vähenee ja etäopiskelu tulee rinnalle.

– Myös etäoppimisessa pitäisi koko ajan seurata, miten opinnot etenevät ja miten oppilas voi. Ja jos tulee ongelmia, niin pitää voida hakea ja saada apua. Tällaisia järjestelmiä on jo kehitteillä ja niitä pitää viedä eteenpäin.

Siinä missä oppilaiden elämä muuttuu, niin muuttuu myös opettajien rooli. Se ei ole enää pelkkää opettamista, Pitkälä huomauttaa.

– Opettaja on nykyään mentori, koutsi, ohjaaja ja oppimisen edistäjä. Se on toisenlaista kuin mihin opettajat ovat tottuneet. Siihen tarvitaan tukea opettajille ja välineitä siihen, että pystyvät työtänsä toteuttamaan. Ei se helppo rooli ole.

Isot it-hankinnat tiedossa

Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä toisen asteen koulutus tulee maksuttomaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaiden ei tarvitse itse hankkia opiskelumateriaalejaan, vaan oppilaitoksilla on velvollisuus tarjota tarvittavat välineet, kuten tietokoneet.

– Isot hankinnat on tiedossa. Tarvitaan viisautta, että miten tämä hoidetaan. Toivottavasti tekevät järkeviä valintoja, Pitkälä pohtii.

Hänen mukaansa hankintoja tulisi tehdä niin, että on kansallinen näkemys siitä, mitä hankitaan. Valmiita malleja on jo olemassa, joten “pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.”

– Kuntia ja koulutuksen järjestäjiä on paljon, ja viisaus näissä asioissa on hyvin vaihtelevaa. Mieluummin mentäisiin standardoidusti eteenpäin, jotta ei tulisi isoja virheitä.

Pitkälä muistuttaa, että myös opettajat pitää saada käyttämään näitä järjestelmiä, ja heidät tulee siihen myös kouluttaa.

– Nyt näyttää siltä, että suuremmissa kunnissa on omia systeemejä ja joka puolella tehdään jotakin omaa. Pahoin pelkään, että tullaan sellaiseen malliin kuin terveydenhuollossa on. Joka sairaanhoitopiirissä on omat mallinsa ja terveyskeskuksissa omansa. Siihen ei ole varaa mennä koulutuspuolella, Pitkälä huokaa.

Opetuksen järjestämisen ja laitehankintojen lisäksi on syytä panostaa tiedon käsittelyyn oman pään sisällä. Tietoa kun on nykyisin tarjolla rajaton määrä.

– Sellaista uutta osaamista ei opeteta missään. Peruskoulussa pitää olla tietyt tiedot ja taidot, mitkä pitää oppia, mutta jo toisella asteella pitää olla muutoksessa mukana. Opetetaanko meillä algoritmeja missään? Entä kuka olisi arvannut ennen Trumpin aikaa, miten keskeinen asia medialukutaito on. Koulutuksen pitää myös ennakoida aikaa, ei vain olla ajassa ja seurata sitä.

– Pitää osata suhteuttaa hakemaansa tietoa. Tätä tarkoitan myös opettajan roolin muutoksella. Opettaja ei ole enää se ainoa tiedon ja taidon lähde. Se on iso muutos, mikä koulutukselle on tapahtunut. Mutta sitä ei aina tajuta.

Myös somekäyttäytymistä tulisi opettaa koulussa. Sitäkin pitää osata lukea oikealla tavalla.

– Jos joku Yhdysvalloissa luotti Trumpin twiitteihin, ja eli sen mukaan, niin se on osoitus siitä, että amerikkalainen koulutusjärjestelmä on totaalisen epäonnistunut. Suomessakin pitäisi pyrkiä siihen, että valemediat eivät saa sellaista valtaa. nuorilla some ja vertaisten mukaan arviointi ja meneminen on kauhean tärkeää.

Haluatko tietää lisää?

Tilaa Dustinin uutiskirje!

Viimeksi päivitetty: 1 heinäkuuta 2022

Aihealue