Kaupunki teki iPadista opetusvälineen

Hämeenlinnan koululaisille iPadit ovat sekä opetuksen välineitä että kohteita.

Mikä on litteä, kiiltävä ja sopii erinomaisesti luokkahuoneeseen? Ennen vastaus olisi saattanut olla liitu- tai fläppitaulu, mutta Hämeenlinnan peruskoulujen nelosluokkalaisilla on käytössään omat iPadit. Laitteet ovat osa kaupungin opetusteknologian strategiaa, jolla pyritään opettamaan lapsia sekä käyttämään laitteita että oppimaan niiden avulla.

”IPadit ovat sekä oppimisen kohteita että välineitä”, kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio kuvailee. ”Samalla kun laitteita käytetään oppimisen tukena, oppilaat oppivat käyttämään itse laitteita ja erilaisia käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja.”

Harvio huomauttaa, että Suomessa tietotekniikka ei ole lakiin kirjattu pakollinen oppiaine, vaan se on sisällytetty muiden aineiden opetukseen. Siksi iPadeja hyödynnetään monenlaisissa yhteyksissä aina äidinkielestä matematiikkaan ja vaikkapa biologiaan.

Hämeenlinnan perusopetukseen hankitaan tulevien vuosien aikana vähintään yksi päätelaite per oppilas, ja Harvion mukaan yli puolet laitteista tulee olemaan iPadeja. Ensimmäisessä vaiheessa henkilökohtainen laite tulee nelos- ja seiskaluokkalaisille. Henkilökohtainen laite on kunkin oppilaan omassa käytössä ja kulkee koulun ja kodin väliä, eikä jää lojumaan pulpettiin.


Monipuolinen laite erilaisiin tarpeisiin

Laitteita valitessaan Hämeenlinna selvitti vaihtoehtoja muun muassa johtamansa Digikilta-verkostohankkeen avulla. Hankkeeseen kuuluu yli 80 kunnallista ja opetusalan organisaatiota. Saatujen kokemusten perusteella kaupunki päätti, että iPad toimii parhaiten nimenomaan oppilaan henkilökohtaisena laitteena. IPadien rinnalla luokissa on yhteiskäytössä Chromebookeja, mutta pääasiallinen työkalu on oppilaan oma tabletti.

Harvio kuvailee iPadia erittäin monipuoliseksi opetusvälineeksi. Uuden opetussuunnitelman myötä luokassa tehdään monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja -projekteja, joissa hyödynnetään tekstin lisäksi kuvaa ja ääntä.

”IPadilla voi kuvata, tallentaa, tehdä esityksiä, mennä vaikka metsään kuvaamaan kasveja ja eläimiä, tuottaa aineistoa ja referaatteja”, Harvio luettelee. ”IPadissa on dokumentointiin, kuvaamiseen ja äänittämiseen tarvittavat ominaisuudet, se on kevyt ja ketterä käyttää, menee helposti repussa ja esittäminen helppoa.”

Laitehankintojen taustalla on myös tasa-arvo. Hämeenlinnassa koetaan, että jokaisella oppilaalla pitää olla samanlainen mahdollisuus käyttää laitteita varallisuustasosta riippumatta, sillä tieto- ja viestintäteknologiataidot ovat nykypäivän kansalaistaitoja.

Tukea monesta suunnasta

Koululaisten käsissä ja repussa kulkiessa laitteet voivat joutua välillä koville. Siksi Hämeenlinnan hankkimaan pakettiin kuuluvat vakio-ominaisuuksina kunnon panssarilasi sekä jykevä, kannellinen suojakuori.

”Ne ovat edellytyksiä. Jos suojakuoria ei ole ja metsäretkellä kolahtaa, laite on äkkiä rikki”, Harvio huomauttaa.

Laitteiden käytössä voi olla totuttelua myös opettajilla. Harvion mukaan Hämeenlinnassa on käytössä tutorointimalli, jonka turvin tietyt opettajat käyttävät säännöllisesti työaikaa muiden opettajien tukemiseen. Tutoropettaja voi esimerkiksi mennä naapuriluokkaan apuopettajaksi ja neuvoa, miten laitteista ja sovelluksista saa parhaan hyödyn irti.

Ongelmatilanteissa ensisijainen tuki tulee oman kaupungin ict-tuelta. Etähallintaohjelmalla varustettujen laitteiden kanssa auttaminen hoituu näppärästi, ja koulut voivat myös määritellä reunaehdot esimerkiksi sille, millaisia ohjelmia laitteeseen voi asentaa.

Jos kaupungin tuki ei riitä, kyselyt ohjataan palvelun tarjoavalle yritykselle. Hämeenlinnan iPadien tapauksessa se on Dustin.

Projektityökalut avainasemassa

Dustinin ja Hämeenlinnan kaupungin yhteinen hanke alkoi keväällä 2019. Projektipäällikkönä Dustinin osalta toimi myyntipäällikkö Lauri Koivula.

Koivula kertoo, että jo heti ensimmäisessä tapaamisessa päätettiin perustaa projektiryhmä, jossa oli mukana väkeä niin kaupungilta, Dustinilta kuin Applelta ja tukkurilta. Tukkurin tärkeänä roolina oli varmistaa, että välineitä ja tarvikkeita on saatavilla riittävästi ja panssarilasien asennukset tehdään sovitusti. Tänä syksynä kaupunki hankki hieman yli 20 kouluun yhteensä yli tuhat iPadia suojakuorilla, panssarilasilla ja DEP-laiterekisteröintiohjelmalla.

Koivulan mielestä oleellista projektin onnistumisen kannalta oli pitää projektipöytäkirjaa alusta asti sekä järjestää säännöllisiä seurantapalavereita.

”Silloin on selvää, kuka tekee, mitä ja milloin, ja mihin mennessä minkäkin asian on oltava kunnossa. Samalla palaute tulee perille heti”, hän kehuu.

Lopussa odottaa kiertotalous

Leasing-sopimuksella Hämeenlinnan kaupunki saa laitteet käyttöönsä kolmeksi vuodeksi. Koivula huomauttaa, että rahoitusyhtiö huomioi vuokrassaan laitteiden jälleenmyyntiarvon, mikä teki kokonaishinnasta kaupungille järkevän.

Yleensäkin Koivula pitää leasing-sopimuksia koulujen kannalta järkevänä vaihtoehtona. Kun kullekin vuodelle on vain tietty määrä investointirahaa, suuren laitemäärän hankkiminen kerralla ei välttämättä olisi edes mahdollista.

”Leasing-sopimuksella ei makseta koko summaa kerralla, vaan se jakautuu usealle kuukaudelle ja vuodelle”, hän selittää.

Harvio painottaa, että leasing-sopimuksella huolehditaan myös laitteiden elinkaaren vastuullisuudesta. Sopimuskauden jälkeen kaikki data tyhjennetään ja laitteet lähtevät joko sellaisinaan uusiokäyttöön tai varaosiksi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

2 joulukuuta 2019

Chromebook tuo tasa-arvoa luokkahuoneeseen

Sipoossa jokaisella peruskoululaisella on repussaan Chromebook. Laite tarjoaa monipuolisia opetusmenetelmiä ja pitää tiedostot tallessa myös etäopetuksessa.

iMac on graafikon paras ystävä

LAB-ammattikorkeakoulu päivitti Muotoiluinstituutin opiskelijoiden työvälineiden tehoja hankkimalla luokallisen tehdastuoreita iMaceja.

Nopea muutos Randstadissa

Siirtyminen Chromebookien käyttöön on tuonut tehokkuutta ja joustavuutta Randstadin ja Dfindin työntekijöiden arkeen. Prosessi on sujunut nopeasti ja vaivattomasti yhteistyössä Dustinin kanssa.

Näin norjalaisyrityksen Oslon-varasto lyhensi toiminnan keskeytyksiä 30–40 prosentilla

Sørensen og Balchen kamppaili vanhentuneen IT-infrastruktuurin kanssa. Teknisistä vioista johtuvat toiminnan keskeytykset maksavat noin 20 000–30 000 euroa tunnilta, mutta nyt yritys on onnistunut lyhentämään keskeytysten kokonaiskestoa 30–40 prosentilla.

Actic kasvatti liiketoimintaansa ja asiakastyytyväisyyttään Network-palvelun avulla

Actic tarvitsi vakaan ja joustavan verkkoratkaisun 182 uimalalleen ja kuntosalilleen. Network-palvelun avulla ne saivat sen lisäksi pääsyn liikehyötyä tukeviin tietoihin. Palvelun käyttö on heille yksinkertaista; kokoaikaisia työntekijöitä on vain viisi.

Digitaaliset analyysit johtavat parempiin päätöksiin AcadeMediassa

AcadeMedia on Pohjois-Euroopan suurin koulutusyritys. Siten myös IT-strategia on tärkeää sen menestykselle.