Inspiraatiota

Raportti: Tietohallintojohtaja, muista nämä asiat

Jotta yritys tai organisaatio menestyy digitalisoituvassa maailmassa, tietohallintojohtajan on oltava ajan hermolla. Kokosimme asioita, joihin kannattaa panostaa, kun haluaa onnistua.

Digitalisointi ja innovointi ovat juuri nyt ylivoimaisesti tärkeimmät trendit tietohallintojohtajille (Chief Information Officer, CIO). Näin uskoo Johan Magnusson, joka tutkii soveltavaa tietotekniikkaa Göteborgin yliopistossa ja toimii aktiivisesti alan kehittämiseksi.

– Digitalisointi haastaa aiemman liiketoimintalogiikan, ja teknologinen muutos luo täysin uudet pelisäännöt. Siksi CIO:lla on oltava selvä strategia, jonka avulla yritys pysyy kehityksen kelkassa riippumatta siitä, millä alalla se toimii.

Tutkimus vahvistaa Magnussonin väitteet. IDG:n State of the CIO 2018 - raportissa 88 prosenttia haastatelluista tietohallintojohtajista kertoo, että heillä keskitytään aiempaa enemmän digitalisointiin ja innovointiin. Monissa yrityksissä voi syntyä valtataisteluita siitä, kuka digiprojekteja johtaa.

– CIO:n pitäisi johtaa yrityksen digitalisaatiota, mutta yleensä puikoissa on toimitusjohtaja. Tämä johtuu siitä, että IT-puoli on ennen nähty pelkästään säästöjen ja tehostamisen välineenä, ei mahdollisuutena lisätä kassavirtaa, Magnusson uskoo.

Kolme tärkeää painoaluetta

Magnussonin mukaan CIO:n on otettava vastuulleen digitalisonnin onnistuminen, sillä asiantuntijalla on paras ymmärrys toiminnoista, infrastruktuurista ja prosesseista. Digitalisointi ei koske vain nykyisten liiketoimintaprosessien parantamista, vaan myös innovaatiota uusien, tuottavien digitaalisten palvelujen kehittämiseksi.

Magnusson painottaa, että tietohallintojohtajan on keskityttävä tänä ja ensi vuonna kolmeen alueeseen: taantuma, uusi kilpailu ja IT-osaamisen puute.

1. Valmistaudu taantumaan

– Viime vuosina monilla yrityksillä on mennyt hyvin. Siksi niillä ei ole ollut aikaa panostaa digitalisoitumiseen, tai se on laskettu tärkeysjärjestyksessä turhan alas. Ratkaisu harmittaa, kun taantuma iskee noin vuodenvaihteen tienoilla, Magnusson ennustaa.

– Yritykset, jotka eivät investoineet digitaalisiin palveluihin ja niistä syntyviin innovaatioihin, joutuvat erittäin koville. Pitkällä aikavälillä katsottuna digitaaliset satsaukset ovat välttämättömiä, jotta yritys voi selviytyä. Tuloksen tekeminen tuotteita myymällä tulee olemaan entistä vaikeampaa, ja siksi on olennaista, että digitaaliset palvelut tuovat rahaa kassaan.

Digitaalisten palvelujen kehittämisessä on etuna pienet marginaalikustannukset. Marginaalikustannusten kannalta on ihan sama, onko käyttäjiä yksi vai tuhansia. Toimet voivat olla myös sisäisiä, kuten ”line of business” -sovelluksia, joiden tavoitteena on kehittää tai investoida tehokkaisiin, liiketoiminnalle tärkeisiin oman alan ohjelmiin.

Jotta suhdannevaihtelut eivät heilauttelisi yritystä liikaa, vanhoja ja kustannustehottomia järjestelmiä on poistettava käytöstä ja investoitava skaalattavissa olevaan IT-ympäristöön ja -hallintaan. Viime vuosina pilvipalveluiden käytöstä on tullut standardi, ja nykyään niitä on syytä skaalata. Osia yksityisistä pilviratkaisuista on siirrettävä julkisiin pilviin.

2. Valmistaudu kilpailuun

Kilpailu kovenee odottamattomilla tavoilla ja muuttaa markkinoita, kuten esimerkiksi Uber ja Spotify ovat jo tehneet. Hyvä esimerkki on Amazon, jonka uskotaan valtaavan jääkaappimarkkinat.

– Amazon ei tee rahaa jääkaapeilla, vaan tuotto tulee niihin liittyvistä digitaalisista ratkaisuista. Ehkä Amazon myös lahjoittaa jääkaapit ruokaa säännöllisesti tilaaville, Magnusson valottaa.

Palvelualustoihin investoiminen voi olla menestyksekäs strategia. Niissä asiakkaat tai ulkopuoliset toimittajat voivat olla mukana kehittämässä yrityksen palveluja tai tuotteita. Esimerkiksi kiinalaisella kodinkonevalmistaja Haierilla on digitaalinen alusta, jossa periaatteessa kuka tahansa voi osallistua tuotekehitykseen.

3. Selätä osaajavaje

Kolmas painoalue on IT-alan osaajapula, joka on edessä Pohjoismaissa lähivuosina. Almega-järjestö arvioi, että vuonna 2022 Ruotsissa IT- ja digiosaajavaje on 70 000 ihmistä.

– Jotta yritys voi houkutella osaajia, on tärkeää, että yritys itse on innovaation ja digitalisaation eturintamassa. Muussa tapauksessa työntekijöiden, varsinkin nuorten, houkutteleminen palkkalistoille on erittäin vaikeaa, Magnusson huomauttaa.

IoT luo uutta

Esineiden internet (Internet of Things, IoT) ja tekoäly ovat nekin tärkeitä trendejä, joista tietohallintojohtajan on syytä olla perillä. IoT, data ja analyysi tarjoavat yrityksille mahdollisuuden optimoida liiketoimintaa ja saada liiketoimintaa edistävää tietoa. Esineiden internet voi olla hyödyksi myös päätöksenteossa, ja sitä voi hyödyntää sovelluksissa ja palveluissa. Muiden muassa teollisuusyritys SKF on panostanut IoT:iin.

– IoT:n ansiosta SKF saa lisää tarkkuutta suunnitteluun. Tuotanto hoidetaan heti tilauksen jälkeen, eikä varastoja tarvita. Se vapauttaa paljon pääomaa liiketoimintaan. Samanaikaisesti luodaan pohjaa kokonaan uusille palvelumuodoille, Magnusson valottaa.

Tutustu tekoälyyn

Tekoälyn taival on vasta alussa, mutta jo tässä vaiheessa tietohallintojohtajan on syytä alkaa pohtia, mitä uusi teknologia voi pitkällä aikavälillä tarjota. Jotkut tietohallintojohtajat ovat jo alkaneet investoida tekoälyn käyttöön.

Nyt trendinä on se, että tekoälysovellukset toimivat käyttäjien ja perinteisten sovellusten välillä. Hyvä esimerkki tästä on Lantmäterietin koekäytössä ollut tekoäly, joka perustuu IBM:n Watson-tekoälyyn. Lantmäterietin tekoäly voi korvata henkilöresursseja ja vastata asiakkaiden kysymyksiin kirjallisesti netissä.

– Tekoäly oppi jatkuvasti paremmaksi, ja arvioimme nyt, miten edetä projektissa. Jos haluaa kehittää uutta, on uskallettava kokeilla, Lantmäterietin CIO ja kehitysjohtaja Anna Eriksson kannustaa.

– Tekoäly voi olla myös toimittajan integroimana alustassa, jolloin kehittäjien ei tarvitse itse olla tekoälyasiantuntijoita kehittääkseen tekoälypohjaisia palveluita tai tuotteita, Magnusson kertoo.

Lue alta Lantmäterietin Anna Erikssonin haastattelu »

Älä juutu turvallisuuskysymyksiin

Mitä enemmän järjestelmiä ja liiketoimintaprosesseja digitalisoidaan, sitä tärkeämpää on panostaa turvallisuuteen. State of the CIO 2018 -raportin mukaan kyberhyökkäyksiltä suojautuminen on tietohallintojohtajien ykkösprioriteetti. Raportti osoittaa, että CIO:t käyttävät 54 prosenttia työajastaan turvallisuuteen liittyviin asioihin.

– Turvallisuus on totta kai tärkeä juttu. Mahdollisia turvallisuusuhkia ei kuitenkaan pidä käyttää tekosyynä, jonka takia ei investoida uusiin digitaalisiin palveluihin. Jos CIO ei uskalla ottaa riskejä, tuloksiakaan ei tule, Magnusson huomauttaa.

CIO:n täytyy ennen kaikkea pitää huolta turvallisuusketjun heikoimmasta lenkistä eli käyttäjistä. Turvallisuustoimenpiteiden on oltava lähellä IT-käyttäjiä ja sidoksissa heidän identiteettinsä.

Lue lisää:
IT-johdon uudet haasteet – ja kuinka vastata niihin
Lohkoketjutekniikka ja tekoäly mullistavat rekisterit

Viimeksi päivitetty: 1 heinäkuuta 2022

Aihealue