Infrastruktuuri

Laitteisto vs. ohjelmisto: vallanvaihto

Tietokoneiden lapsuudessa ohjelmiston tehtävänä oli mahdollistaa laitteiston toiminta. Tänään on toisin. Innovaatiot ja kehitys tapahtuvat suurimmaksi osaksi ohjelmistotasolla, ja laitteistot toimivat yhä enemmän taustalla. Tämä on makrotrendi, joka vaikuttaa tärkeimpiin strategisiin päätöksiisi.

”Software is eating the world”, kirjoitti riskisijoittaja ja yrittäjä Marc Andreseen klassikkoartikkelissaan, joka julkaistiin The Wall Street Journalissa vuonna 2011. Hänen mukaansa ohjelmistot pyörittävät tulevaisuudessa yhä useampia toimialoja, ja ne toimitetaan digitaalisina palveluina. Periaatteessa kaikista yrityksistä on tultava ohjelmistoyrityksiä. Kehitys osoittaa hänen olleen oikeassa. Jopa teollisuusyhtiöt, kuten GE ja ABB, puhuvat itsestään yhä enemmän ohjelmistoyhtiöinä.

”Digitaaliset markkinat ovat winner takes it all -markkinat”

Muutos ei tapahdu tietenkään yksinomaan liiketoimintamallien tasolla, vaan se nivoutuu tiukasti tekniseen kehitykseen. Olemme siirtymässä laitelähtöisestä maailmasta ohjelmistolähtöiseen. Kilpaillakseen tällaisessa maailmassa yritysten on pakko pysyä mukana kehityksessä.

– Digitaaliset markkinat ovat winner takes it all -markkinat, sillä saatavilla on aina paras palvelu. Onko jokin syy, miksi valita Spotifyn kilpailija? kysyy Ruotsin teknisen tutkimuslaitoksen RISE:n sovelletun digitalisaation asiantuntija Erik Timan.

Timan kehittää prototyyppiliiketoimintaa yhdessä esimerkiksi teollisuusyritysten kanssa Datan, tekoälyn ja IoT:n avulla hän auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa kestävästi ja kehittämään uusia palveluja.

– Tutkimme paljon esimerkiksi ennakoivaa huoltoa. Muun muassa anturidatan avulla voimme ennustaa, milloin asiat menevät rikki ja tehokkuus heikkenee. Tällä alalla on paljon asioita, jotka tuovat sekä taloudellista että kestävää lisäarvoa kaikkiin arvoketjujen osiin. Tämän jälkeen on myös helpompaa tarkastella uusia liiketoimintamalleja.

Tämän takia Ericsson tietää niin paljon säästä

Vuonna 1985 Yhdysvaltain korkein oikeus päätti asiassa Digidyne vs. Data General, että yrityksen on laitonta sitoa ohjelmisto tiukasti omaan laitteistoonsa. Samalla vuosikymmenellä käynnistyi avoimen lähdekoodin liike, jonka kärkenä oli Richard Stallmanin GNU-projekti. Ohjelmistojen pitäisi olla kaikkien saatavilla.

Vuonna 1985 Ericssonin ensimmäisen modernin matkapuhelimen kehitystyö oli loppuvaiheessa. Nyt, 35 vuotta myöhemmin, yrityksellä on tekoälyyn keskittyvä GAIA-osasto (Global Artificial Intelligence Accelerator), jossa Sahar Tahvili työskentelee Senior Data Scientistina. Osaston 300 datainsinööriä ja datatutkijaa kehittää tekoälypalveluja paitsi Ericssonin sisäiseen käyttöön myös myytäviksi muille yrityksille. Tahvili nauraa mielellään ja paljon, muun muassa asioille, joita Ericssonin perustaja Lars Magnus Ericsson ei olisi voinut kuvitella villeimmissä unelmissaankaan. Näin voi käydä, kun on ohjelmistotekniikan tohtori ja kirjoittanut arvostetun kirjan, jonka nimi on "Multi-Criteria Optimization of System Integration Testing."

– Ericssonilla oli jo IT-infrastruktuuri. Kaikki muu oli kunnossa paitsi osaaminen. Laskentateho ja laitteet ovat helpoin osa-alue. Monet datapisteet edellyttävät lisäksi nykyaikaisia ohjelmistoja, jotka pystyvät käsittelemään dataa useista eri lähteistä, Tahvili kertoo.

Tahvili työstää tekoälyratkaisuja, jotka ovat niin futuristisia, että kukaan ei tarvitse niitä vielä. Hän kehittää myös tekoälymallia, joka tietää enemmän säästä kuin Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos. Mallia voidaan nyt käyttää myös covid-19-viruksen analysointiin ja leviämisen torjuntaan. Sen perustana ovat muun muassa Ericssonin matkapuhelintukiasemat. Yrityksen fyysisistä tuotteista on tullut infrastruktuuria ohjelmistoille ja uudelle liiketoiminnalle.

Kuka haluaa leikkiä yhteen liimatuilla legoilla?

Dustin tarjoaa asiakkailleen lähes yksinomaan niin kutsuttuja “software defined solution” -ratkaisuja, kertoo Advanced Managed Service Sales Specialist Michael Rasmussen.

– Ratkaisut ovat riippumattomia laitevalmistajasta, joten emme ole sidoksissa tiettyyn toimittajaan. Tämä on meille tärkeää, ja uskon, että moni muukin yritys ajattelee samoin.

Voidaan siis kuvitella, ohjelmisto muuttaa laitteiston legopalikoiksi, joilla voi rakennella vapaasti sen sijaan, että palikat olisi liimattu yhteen tietyn värisiksi ja muotoisiksi kokonaisuuksiksi. Kuka sellaisilla legoilla haluaisi leikkiä? Eivät ainakaan ne, jotka rakentavat Oslon uutta metroa. Rasmussen kertoo, että Dustin on toimittanut yhteisen tiedostojärjestelmän hankkeelle, johon osallistuu paljon toimijoita erilaisine tarpeineen.

– Koko toimittajajoukon aina tienrakennuksesta ilmastointi- ja sähköurakoitsijoihin on voitava jakaa jatkuvasti tiedostoja ja dataa eri suuntiin. Maailmanlaajuisesti, turvallisesti ja oikeina versioina. Lisäksi kaikki on koottava yhteiseen tietokantaan ja tiedostojärjestelmään, Rasmussen kertoo.

– Tällä rintamalla tapahtuu juuri nyt valtavasti. Konsultointia ja hankintoja tapahtuu kaikkialla maailmassa.

Juuri tällaisia ratkaisuja yksinkertaisesti tarvitaan menestyksen varmistamiseksi maailmassa, jossa ohjelmistot hallitsevat kaikkea.

Erik TimanErik Timan, ruotsin teknisen tutkimuslaitoksen RISE:n sovelletun digitalisaation asiantuntija.Sahar TahviliSahar Tahvili, Senior Data Scientistina, GAIA (Global Artificial Intelligence Accelerator).

Tee datasta kilpailuetu

Lataa white paperimme ja lue lisää!

White paperiin

Teksti: Robert Långström
Kuva: Unsplash

Viimeksi päivitetty: 1 heinäkuuta 2022

Aihealue