Sähkökatko voi paitsi keskeyttää työt myös viedä mennessään tärkeää dataa. Energianhallintayhtiö Eaton tarjoaa varavirtaratkaisuja, jotka pitävät laitteet käynnissä tiukassakin tilanteessa.
Jännitepiikki, kesäukkonen tai voimakas tuulenpuuska vie toimistosta sähköt. Minne tallentuu käsittelyssä ollut data? Kuinka paljon maksaa, kun virrattomassa toimistossa ei voida tehdä töitä?
Moni yritys välttää kysymykset varautumalla sähkökatkoihin ennalta. Eatonin myyntipäällikkö Veli Sissonen kertoo, että suurin osa yrityksistä on ymmärtänyt varavirtalähteen tärkeyden ja hankkinut tarvittavat laitteistot turvaamaan selustaansa.
– Yrityksillä on paljon kriittistä tietoa ja toimintoja, jotka eivät saisi missään tilanteessa häiriintyä. Sähkökatkot ovat yleisiä varsinkin alueilla, joissa kaapelointi ei vielä kulje maan alla, ja sähkönsyötön katkeaminen voi aiheuttaa kiusallisia katkoksia, Sissonen selittää.
Häiriöttömän sähkönsyötön ratkaisut (UPS) poistavat katkosten tuomat ongelmat. Kun katkos iskee, varajärjestelmä astuu peliin.
Ratkaisuja moneen kokoon
Eatonille ala on hyvin tuttu: yritys on toiminut Suomessa eri nimillä jo yli 50 vuotta. Sissosen mukaan Eaton erottuu kilpailijoista monien tekijöiden summalla.
– Hyvät ja laadukkaat tuotteet ovat kaiken a ja o, ja meiltä ne löytyvät. Lisäksi Eatonilla on kattava huolto-organisaatio ja asiakastuki sekä yksityishenkilöille että yritysasiakkaille ja osaava henkilökunta, hän kehuu.
Laitteita on saatavilla niin yksittäisille työasemille kuin kokonaisille kiinteistöille. Käytännössä suojausvaihtoehtoja tarjotaan sekä kotitietokoneelta etätöitä tekeville että valtaville organisaatioille, joilla on verkossa suuri määrä monenlaisia laitteita. Esimerkiksi datakeskuksen sähkönsuojaus voidaan hoitaa yhdellä tai usealla laitteella.
Sopiva ratkaisu on helppo valita Eatonin asiantuntijoiden tuella. Sissonen neuvoo, että ensin on laskettava suojattavien laitteiden tehontarve, eli ynnätävä yhteen yksittäisten laitteiden kaipaama teho.
Toinen pohdinnan paikka on se, kuinka pitkään sähkökatkoon laitteiden kanssa halutaan varautua. Tyypillisesti tarve on Sissosen mukaan 10 minuutista tuntiin, mutta joissakin tapauksissa varakäyntiaika on vieläkin pidempi.
– Yksi määritelmä on se, kuinka nopeasti käytössä oleva tietojärjestelmä voidaan sammuttaa ja ajaa alas hallitusti.
Tehojen ja ajan ohella Sissonen opastaa miettimään, onko syytä suojautua myös muunlaisilta sähköhäiriöiltä. Ammattitason laitteissa lisänä on suojaus taajuusvaihtelulta.
Asiakaskunnassa aivan kaikki
Vaikka yritykset ovat Sissosen kokemuksen perusteella hyvin valveutuneita sähköhäiriöiden suhteen, poikkeuksiakin on edelleen. Kuluttajien keskuudessa riskiä ei ainakaan vielä ole täysin sisäistetty.
– Käytäntö on opettanut, että näitä asioita aletaan miettiä vasta sitten, kun jotain sattuu.
UPS-laitteen tarpeellisuus korostuu Sissosen mielestä erityisesti taajama-alueiden ulkopuolella. Hän huomauttaa, että esimerkiksi etätoimiston pitäminen kesämökillä on lisääntynyt, ja avolinjojen takana saatetaan käsitellä hyvinkin kriittistä dataa.
Suurin osa UPS-laitteiden käytöstä tapahtuu teollisuudessa, jolle ne toki on alun perin suunniteltukin. Erityisen tärkeässä osassa varavirta on esimerkiksi sairaaloissa, datakeskuksissa ja liikenteessä. Kriittisissä paikoissa lakikin edellyttää varavirtajärjestelmää, sillä sähkökatko voi olla vaikkapa potilaille elämän ja kuoleman kysymys.
Tarvetta ratkaisuille on kuitenkin joka ilmansuunnassa.
– Asiakaskuntaamme ovat kaikki, jotka käyttävät sähköä, eli aivan kaikki, Sissonen summaa.
Kuva: Eaton
