Inspiraatiota

Hyperkeskittymiskyky ja supervoimat

Autismi voi olla supervoima, mutta siihen liittyy myös vaikeuksia. Tietoisuuden ja digitaalisten apuvälineiden ansiosta koulunkäyntiä voidaan mukauttaa ja helpottaa. Lue lisää siitä, millaiset lähestymistavat ja työkalut toimivat toimintarajoitteisten oppilaiden kohdalla.

Mitä yhteistä on Leonardo da Vincillä, Marie Curiella ja Albert Einsteinilla? Sanotaan, että jokaisella heistä oli jokin autismin muodoista. Kuten myös yhdellä maailman sinnikkäimmistä ilmastoaktivisteista, Greta Thunbergillä. Autismi voi epäilemättä olla supervoima. Kun motivaatio on kohdillaan, niin sanottu hyperkeskittymiskyky on helppo löytää.

Autismi voi merkitä sitä, että jossain asioissa kehittyy erityisen hyväksi, mutta samanaikaisesti siihen liittyy myös omat vaikeutensa. On yksilöllistä, millaisia toimintakyvyn rajoituksia autismiin liittyy. Digitalisaation ja diagnooseihin liittyvän lisääntyneen tietoisuuden ansiosta koulunkäyntiä on viime aikoina mukautettu ja helpotettu tukea tarvitsevia oppilaita ajatellen.

Selkeän perusrakenteen ja hyvän kommunikaation avulla toimintakyvyltään rajoittuneet oppilaat, kuten he, joilla on todettu ADHD, voivat suoriutua koulusta vähintään yhtä hyvin kuin kaikki muut, kertoo Lina Wester Gottlieb. Hän on lisensoitu psykologi FUNKA Psykologi -klinikalla, jossa tehdään neuropsykiatrisia tutkimuksia lapsille, nuorille ja aikuisille.

Erilaiset toimintakyvyn rajoitukset

Henkilöillä, joilla on diagnosoitu autismi, on usein yksi tai useampi neuropsykiatrinen toimintakyvyn rajoite. Rajoitteet vaihtelevat yksilökohtaisesti. Yleisiä rajoitteita ovat vaikeudet seuraavissa:

  • Sosiaalinen vuorovaikutus
  • Sanallinen ja sanaton viestintä
  • Mielikuvituksen ja käytöksen rajoittuneisuus

Autismi vaikuttaa ennen kaikkea kykyyn olla sosiaalinen ja kommunikoida muiden kanssa. Ystävyyssuhteiden luominen sekä muiden ihmisten aikomusten, ajatusten ja tunteiden ymmärtäminen on haastavaa.

Oppimiseen liittyvät toimintakyvyn rajoitteet liittyvät vaikeuksiin ymmärtää kokonaisuuksia ja kontekstia. Suunnittelemisessa, organisoimisessa, ohjeiden noudattamisessa ja joustavuudessa on haasteita. Koska autismikirjon diagnoosit ovat neuropsykiatrisia tiloja (aivojen synnynnäisiä ominaisuuksia, joista ei voi parantua), diagnoosin saaneiden on vaikea säädellä käyttäytymistään. Sen takia tarvitaan apua ja tukea, Wester Gottlieb selventää.

Samaan hengenvetoon autismista puhuttaessa mainitaan usein myös ADHD ja ADD, jotka ovat nekin neuropsykiatrisia diagnooseja. Tämä johtuu siitä, että eri diagnoosit esiintyvät harvoin yksinään. Sekä ADHD, ADD, lukemisen erityisvaikeus eli dysleksia että erilaiset kielelliset häiriöt aiheuttavat vaikeuksia, jotka usein risteävät keskenään, Wester Gottlieb kertoo.

Kirjainlyhenne ADD on ADHD:n muoto, mikä tarkoittaa, että siitä kärsivällä on tarkkaavaisuusongelmia. Ne ovat yleisiä myös ADHD:ssä. Suurin ero on se, että ADD-potilaalla ei ole hyperaktiivisuutta, mikä taas on tyypillinen ADHD:n oire, Wester Gottlieb valottaa.

Opetusta on viime aikoina mukautettu ja helpotettu

Meluisa ympäristö, sosiaaliset kohtaamiset ja yksittäiset, suuret tietoryöpyt tekevät keskittymisestä haastavaa kognitiivisista vaikeuksista kärsiville oppilaille. Energiaa kuluu hukkaan, vaatimukset kouluissa kasvavat, ja oppilaiden odotetaan suunnittelevan työtään sekä vuorottelevan itsenäisen työskentelyn ja projektityöskentelyn välillä. Mitä paremmin pedagogit tuntevat esimerkiksi ADHD:n ja ADD:n, sitä paremmin he pystyvät tukemaan lasten kehitystä niin, että pitkällä aikavälillä lapset voivat saavuttaa heille asetetut tietotavoitteet.

Diagnooseihin liittyvän lisääntyneen tietoisuuden ja lukuisten digitaalisten apuvälineiden ansiosta koulunkäyntiä on viime aikoina voitu mukauttaa ja helpottaa tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden mukaan. Perusopetuslain mukaan kaikilla erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oikeus saada sitä. Virallisesta diagnoosista selviää oppilaan heikkoudet ja vahvuudet. Tämän jälkeen koulussa selvitetään, millaista tukea oppilas tarvitsee, Wester Gottlieb kertoo.

Vinkkejä ja neuvoja sinulle, joka toimit pedagogina

Pedagogia, lähestymistavat ja strategiat, jotka toimivat hyvin toimintarajoitteisten oppilaiden kohdalla, toimivat yhtä hyvin myös muiden oppilaiden kohdalla. Nämä Wester Gottliebin vinkit ja neuvot ovat yleisen tason ohjeita. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen, joten yksilöllisiä ratkaisuja kannattaa aina etsiä.

1. Selkeä perusrakenne on kaikkien etu. Toistuva perusrakenne yhdessä yksilöllisen mukauttamisen kanssa varmistaa sen, että myös kognitiivisia haasteita kokevat pysyvät mukana. Kirjaa päivän aikataulu taululle. Kuvat auttavat visualisoimaan. Tästä kannattaa tehdä rutiini.

”Laskin varmaankin tarkoittaa sitä, että seuraavaksi on matematiikkaa?”

2. Viesti selkeästi ja pyri herättämään oppilaiden kiinnostus. Koska autismiin yleensä kuuluu asioiden tulkitseminen kirjaimellisesti, on tärkeää, että käytät konkreettista kieltä väärinkäsitysten välttämiseksi. Vähintään yhtä tärkeää on varmistaa, että kaikki oikeasti ymmärtävät. Ei riitä, että oppilaat ainoastaan autetaan alkuun, sillä keskittyminen herpaantuu nopeasti. On tärkeää kerrata asioita ja seurata oppimista. Vaihtele tapoja, joilla viestit. Herätä oppilaiden kiinnostus kertomalla asioista kiehtovalla ja innostuneella tavalla. Käytä kehon kieltä ja vaihtele äänensävyä. Kiinnitä huomiota siihen, mikä toimii ja mikä ei. Aktivoi oppilaita ja kysy kysymyksiä, mieluiten yllättäviä sellaisia. Kuvat ja piirrokset auttavat.

”Voinko etsiä sivun 27? Tietenkin voin!”

3. Auta opiskelijoita ennakoimaan, mitä tulee tapahtumaan. Kaikki rutiineja rikkova, esimerkiksi uusi tilanne, voi aiheuttaa huolta. Autismidiagnoosin saaneet kokevat usein huolta, ja huolenaiheita voi olla vaikea pukea sanoiksi. He haluavat tietää, mitä tulee tapahtumaan ja mitä heiltä odotetaan. Aivan tavallinen luokkaretki tulee valmistella, visualisoida ja käydä läpi. Muutoin riskinä on se, että oppilas haluaa välttää retken hinnalla millä hyvänsä ja jäädä kotiin.

”Mitä me oikeastaan aiomme tehdä metsässä?”

4. Rajoita ärsykkeiden määrää verhojen ja kuulosuojainten avulla. Jokainen meistä lienee istunut täydessä luokkahuoneessa ja kärsinyt keskittymisvaikeuksista kaikessa siinä melussa. Erityisesti ADHD- ja ADD-diagnosoidut koululaiset saattavat tarvita sermejä tai verhoja ja kuulosuojaimia voidakseen ylipäätään suoriutua koulutyöstä. Voi olla myös hyvä idea istua lähellä opettajaa.

”Mitä sanoit, mitä sanoit?”

5. Välitunti voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Välitunti käsitetään yleensä vapaahetkeksi, jota kaikki odottavat, mutta se voi myös olla koettelemus, joka vie voimat. Autismidiagnoosin saaneilla oppilailla vaikeudet ymmärtää sosiaalista vuorovaikutusta voivat johtaa turhautumiseen ja väsymiseen, jotka sitten vaikuttavat suoriutumiseen tulevilla oppitunneilla. Oppilaat tarvitsevat apua ymmärtääkseen erilaisia välituntiaktiviteetteja ja pelisääntöjä. Kuinka leikkeihin pääsee mukaan? Mitä mikäkin asia tarkoittaa? Voi olla hyödyllistä oppia menemään mukaan leikkeihin, mutta yhtä hyödyllistä on osata pitää välitunti rentoutumis- tai lepohetkenä. Toisin sanoen välitunnit on mukautettava yksilöllisesti.

“Ruutuhyppely? Heitä sikaa?”

Tekniset apuvälineet

Time Timer

Käsityksemme ajasta on nykyisin harvinaisen selkeä, mutta se, miten hahmotamme ajan, voi olla hämäränpeitossa. Toimintarajoitteiden ollessa kyseessä ajan hahmottaminen voi olla suuri haaste. Kello, jossa punainen ympyrä hahmottaa ajan kulumista hupenemalla, voi selventää sitä, minkä pituinen aika viisi minuuttia oikeastaan on. Tällainen ajan konkretisointi voi vähentää stressiä ja rauhoittaa arkea.

Digitaaliset valkotaulut

Digitaaliselle valkotaululle voi kirjoittaa ja piirtää aivan kuten tavalliselle taululle, mutta samalla voi hyödyntää verkon loputtomia resursseja. Taulun digitaalinen pinta mahdollistaa interaktiiviset harjoitukset, digitaalitunnit ja presentaatiot. On havaittu, että tällaisia interaktiivisia tauluja käyttävillä lapsilla kielen ja sosiaalisten taitojen oppiminen on nopeampaa.

Sovellukset avuksi

Toimintakykyrajoitteiden avuksi ja oppimisen haasteisiin on olemassa erilaisia sovelluksia. Varsinaiseen tarpeeseen kehitetyt sovellukset ovat käyttökelpoisia useimpien oppilaiden kohdalla: niiden avulla voi viestiä kuvien avulla, testata muistia, ymmärtää kelloa paremmin ja oppia suunnittelemaan. Etsi hakusanalla "apuvälinesovellukset". Sitten vain valitset sopivimmat.

21 tammikuuta 2020

Aihealue