Kaikki työpaikat voidaan digitalisoida

Digitalisointi ei koske vain konttorityötä. Mitä tapahtuu, kun digitalisaatio iskee kädet saveen?

Yksi punavalkoisista lehmistä lähestyy porttia hitaasti. Lehmä pysähtyy, ja skanneri lukee sensorin, joka on kiinnitetty eläimen toiseen etujalkaan. Kun järjestelmä on varmistanut, että on jälleen aika lypsylle (eikä lehmä ole vain tullut kokeilemaan onneaan herkkujen toivossa), portti aukeaa ja eläin kulkee lypsyrobotin luokse.

Kårtorpin tilalla Ruotsin Skövdessä on lypsetty lehmät robotin avulla jo yhdentoista vuoden ajan.

– Nyt minun ei tarvitse käyttää kahdeksaa tuntia päivässä lypsämiseen ja siivoamiseen, vaan voin viettää aikaa eläinten kanssa ja huolehtia niiden hyvinvoinnista. Minulla on enemmän aikaa hoitaa lehmiä, jotka kaipaavat erityistä huomiota, kertoo tilan työnjohtaja Therese Eriksson.

Digitalisaation malliesimerkki

Tämä on malliesimerkki siitä, mitä digitalisaatio ja automaatio voivat saada aikaan. Ne vapauttavat aikaa siihen, missä ihmiset ovat parhaimmillaan.

Robotti analysoi myös maidon. Se mittaa, kuinka lehmä syö, kuinka usein se lypsetään ja missä se liikkuu.

– Kaikki tämä tieto kertoo eläinten hyvinvoinnista. Voimme tunnistaa sairaudet ennen kuin ne leviävät ja auttaa oikeaa eläintä heti. Lisäksi työstä on tullut fyysisesti vähemmän raskasta. Sekä meidän että lehmien terveys on parantunut.

”Tekniikka ei ole vastaus”

Digitalisaatio yhdistetään yleensä vain istumatyöhön. Kårtoprin tila ei ole kuitenkaan yksittäistapaus, vaan monia fyysisesti raskaita töitä digitalisoidaan juuri nyt.

– Teknologian kehitys on pitkällä Pohjoismaissa, joten ei ole outoa, että myös tällaisia töitä digitalisoidaan täällä, sanoo Erik Timan, soveltavan digitalisaation tutkija Ruotsin teknologisesta tutkimuslaitoksesta RISEstä.

– Tärkeää ei ole edistää teknologiaa vaan pikemminkin tunnistaa ne työvaiheet, jotka voidaan digitalisoida ihmisten ja organisaatioiden auttamiseksi.

3D-malleja paperin sijaan

Yksi vaativissa ympäristöissä digitaalista tekniikkaa hyödyntävistä yrityksistä on Smederna Sverige AB, joka luo mallinnuksia digitaalisesti vielä kehittymättömälle rakennusalalle.

– Monilla työmailla tehdään edelleen töitä paperipiirustusten mukaan. Me teemme 3D-malleja tableteille, kertoo yrityksen teknologiajohtaja Mikael Johansson.

– Näin tunnistamme virheet ja puutteet yhdellä kertaa. Silloin työmaa ei seiso yhden viallisen palkin takia, koska talon suunnittelija on unohtanut jonkun yksityiskohdan.

Eri laitteet keskiössä

Dustinin Customer Technology Evangelist Mathias Törnblom tapaa paljon yrityksiä, jotka haluavat ottaa seuraavan askeleen digitalisaatiossa.

– On selvää, että myös liikkuvat ja fyysiset työt halutaan digitalisoida. Sitä tapahtuu koko ajan. Otetaan esimerkiksi kuljetusliikkeet, joissa käytetään skannereita tai mobiililaitteita kannettavien tietokoneiden sijaan. IT-työkalut näyttävät erilaisilta kuin konttoreilla, mutta liikkeelläkin ihmiset tarvitsevat sähköpostejaan ja dataa. Silloin digitalisaatio syntyy näiden laitteiden ympärille, hän kertoo.

Lue lisää palveluistamme joustavaan työskentelyyn.

”En tarvitse tietokonetta”

Digitalisaatiotutkija Timan ja Dustinin Törnblom ovat samaa mieltä siitä, että digitalisaation avain on se, mitä digitalisoidaan. Ja miten. Ja milloin. Törnblom kertoo isästään, joka valmisti erilaisia mappeja, erityisen hienostuneita Nobel-säätiölle ja erittäin kestäviä palolaitoksille.

– Yritin aikoinaan saada häntä hankkimaan tietokoneen asiakasrekisteriä varten. Hän vastasi, että häneltä vie kolme minuuttia luoda lasku kirjoituskoneella. ”En tarvitse tietokonetta”, hän sanoi. Ja oli oikeassa. Silloin.

– Nyt automatisaatio palvelee häntä hyvin. On tärkeää, että yrityksellä on strategia digitaaliselle polulle.

Erik Timan, RISE.

Mathias Törnblom, Dustin.