Inspiraatiota

Kehity tai kuole – näin luodaan innovaatioita

Digitalisoituneessa ja yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa innovointikyky on elinehto. Yritysten on mukauduttava muuttuviin markkinoihin ja tuotava tarjolle uusia tuotteita.

Mitä sanasta innovaatio tulee mieleen? Trendikkäät startup-yritykset pingispöytineen ja säkkituoleineen? Tai rahakkaat suuryritykset valtavine tutkimusosastoineen? Ehkäpä, mutta innovaatiot ovat itse asiassa jokaisen yrityksen elinehto.

– Yksinkertaisimmin innovaation voi määritellä uudeksi tuottavaksi ideaksi. Yrityksen kannattaa miettiä jo aluksi, mitä innovaatiolla halutaan saavuttaa. Tavoite voi olla esimerkiksi saada uusia asiakkaita tai lisätä myyntiä. Se voi olla myös suurempi, kuten edellisessä työpaikassani, jossa tavoitteenamme oli mullistaa musiikkiala pohjamutia myöten, kertoo Sofie Lindblom, joka on aiemmin työskennellyt Global Innovation Managerina Spotifyllä.

Nykyisin hän on toimitusjohtajana perustamassaan ideation360-yrityksessä, joka auttaa yrityksiä kehittämään innovointikykyään ja saavuttamaan tavoitteitaan.

Jotkut uskovat, että innovatiiviset yritykset ovat sellaisia luonnostaan tai että niillä on vain käynyt hyvä tuuri. Asiahan ei ole niin, vaan taitavat innovoijat työstävät ideoita systemaattisesti.

Sofie Lindblom.

Huolehdi organisaation ideoista

Miten teillä toimitaan jonkun saadessa idean? Tartutaanko siihen ja kehitetäänkö sitä eteenpäin? Ideoita voi tulla mistä tahansa, kuten työkavereilta, asiakkailta, partnereilta ja kilpailijoilta. Yrityksellä olisikin hyvä olla toiminta-tapa, jonka avulla ideat kerätään ja seulotaan niistä esille parhaat. Sen jälkeen alkaa testivaihe, jonka aikana selvitetään kantaako idea.

– Ideoida voi kuka tahansa. Hankalampaa on luokitella ideat ja testata, mitkä niistä toimivat juuri nyt niin asiakkaiden, markkinoiden kuin maailman kannalta. Monesti hyvätkin ideat tulevat liian aikaisin. Radikaalin innovaation kohdalla voi mennä vuosikausia ennen kuin maailma on siihen valmis, Lindblom kertoo.

Monilla on kokemusta esimerkiksi yrityksen innovointi-iltapäivistä, joissa yritetään keksiä uusia innovaatioita ja ideoita porukalla. Vaikka kokous olisi ollut onnistunut, siitä seuraa harvoin oikeaa muutosta. Lindblom kutsuu tätä workshop--syndroomaksi.

– Ilman strategisia suuntaviivoja vaarana on jäädä pyörimään epämääräiseen höpöttelyyn. Kannattaa aloittaa haistelemalla trendejä ja ajankohtaisia asioita maailmalta ja pohtia, miten niihin voisi vastata. Tarvitaan myös fasilitaattori eli ryhmän ohjaaja, jolle luovan prosessin käynnistäminen on tuttu juttu, sillä useimmat eivät ole kovin tottuneita luovaan ajatteluun.

Myös ryhmän dynamiikan tulee olla sellainen, että sen jäsenet luottavat toisiinsa ja uskaltavat testata uusia ideoita, Lindblom listaa.

Nopea tahti luo tarvetta innovaatioille

– Innovaatioille on aina ollut tarve, mutta nykyisin niitä pitäisi syntyä kiihtyvään tahtiin. Ajatellaan vaikka teollisuutta: ennen saattoi kulua kymmenenkin vuotta, että prototyypistä saatiin valmis markkinoilla oleva tuote. Enää sellainen ei käy päinsä, Saeid Esmaeilzadeh kertoo. Hän on sarjayrittäjä ja yksi yritysrypäs Serendipityn perustajista. Serendipityllä on toimintaa yli 80 maassa ja lähes 2 000 työntekijää.

– Olemme yrityshautomo, joka pyrkii löytämään startupit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Olemme huomanneet, että parhaat tulokset syntyvät, kun ihmiset saavat kehittää itsenäisesti innovaatioprojektia eteenpäin. He ovat sitoutuneempia ja onnistuvat todennäköisemmin kuin ne, joita käskytetään ylhäältä päin.

Hyvä tapa testata innovaation toimivuus on yrittää löytää sille ostaja niin pian kuin mahdollista. Luonnollisesti uudesta innovaatiosta ratkaisua etsivän asiakkaan on oltava avoin sille, että kyseessä on prosessi.

– Useimmiten käy niin, että kesken prosessin huomataan, että olemmekin päätyneet eri suuntaan kuin alun perin oli aikomus tai sitten huomataan, että asiakkaan tarve onkin erilainen kuin miltä se aluksi näytti, Esmaeilzadeh kuvailee.

Vaikka yrityksellä olisi miten hyviä tuotteita, niillä ei pärjää loputtomiin. Kehitys etenee jatkuvasti. Ne, jotka eivät pysy kelkassa, häviävät. Vanhoilla meriiteillä ei voi ratsastaa kauan.

Saeid Esmaeilzadeh.

Uskalla ajatella uusiksi

Päätös kannibalisoida eli julkistaa tuotteita, jotka vähentävät markkinoilla olevien omien tuotteiden myyntiä, on yritykselle vaikea paikka. Laakereille ei kuitenkaan voi jäädä lepäämään: ennakointi on selviytymisen edellytys. On paljon esimerkkejä siitä, että liika uskominen oman tuotteen ylivoimaan voi koitua kohtaloksi, kun ei nähdä mitä tuleman pitää. Kodakilla ei oltu kiinnostuneita digikuvista, Nokia tuhahteli kännyköiden kosketusnäytöille ja Facit tajusi turhan myöhään, että laskimissa ei enää tarvita hammaspyöriä.

– Innovaatioita synnyttävä yrityskulttuuri rakentuu myös niin, että taloon houkutellaan oikeanlaiset ihmiset. Lahjakkaat työntekijät haluavat työskennellä yrityksissä, joilla on päämäärä, Lindblom toteaa ja jatkaa:

– Yrityksen keskimääräinen elinikä on 10–15 vuotta, olettaen että firma näkee kolmivuotispäivänsä. Jotta yritys voi pärjätä, innovaatiot ovat avainasemassa. Monissa yrityksissä herätään miettimään muutosta vasta sitten, kun menee huonosti. Silloin voi olla jo liian myöhäistä.

Näin luot innovaatioille suotuisan yrityskulttuurin

1. Päämäärä

Aseta innovaatiotyöskentelylle selkeä päämäärä. Haluaako yritys uusia asiakkaita, lisää myyntiä, muuttaa sisäisiä toimintatapoja vai jotain muuta?

2. Katse tulevaan

Miettikää, missä yritys on viiden, kymmenen tai viidentoista vuoden päästä. Mitä asiakkaat tällöin haluavat? Miten markkinat muuttuvat? Suuri osa veikkauksista menee vikaan, mutta tärkeintä on saada aikaan keskustelua, ei lillua nykyhetken valheellisessa turvallisuudessa.

3. Kuuntele

Luo järjestelmä, johon kerätään esimerkiksi työntekijöiltä, asiakkailta ja kumppaneilta tulevia ideoita. Luo rutiineja, joiden avulla ideoista seulotaan esiin potentiaalisimmat.

4. Testaa

Panosta aikaa, resursseja ja henkilökuntaa siihen, että ideoiden elinkelpoisuus testataan mahdollisimman pian.

5. Palkitse

Innovatiivisesta ja luovasta ajattelusta kannattaa palkita. Samoin siitä, että ideoita saadaan oikeasti toteutettua.

Yritykset luomassa innovaatioita

1900-luvun alkupuolella perustettu AstraZeneca on maailman suurimpia lääkealan yrityksiä. Vuonna 2014 yritys perusti BioVentureHubin, joka on life science -alan yrityshautomo. BioVenture-Hubin päämaja on Mölndalissa, joka sijaitsee Göteborgista etelään. Hautomon siipien alla on nykyään noin 30 yritystä.

– Olemme tuoneet yhteen erilaisia arvoketjuja, ideoita ja näkemyksiä. Toivomme, että niiden synnyttämä ilmasto saa skandinaavisen life science -alan kasvamaan ja kukoistamaan, visioi AstraZeneca BioVentureHubin toimitusjohtaja Magnus Björsne.

ABB-konserni on edennyt kuten AstraZeneca. Vuonna 2016 perustettiin ABB:n tytäryhtiö SynerLeap, jonka tarkoituksena on toimia kasvualustana Energia--alan, automatisaation ja robotiikan alan yrityksille. Nyt ABB:n toimitiloissa Västeråsissa kasvaa viitisentoista yritystä, jotka pääsevät hyödyntämään ABB:n resursseja, testilaboratorioita ja asiantuntemusta.

Artikkeli on myös osa Solutions- lehteämme. Klikkaa tästä lukeaksesi lehden kokonaisuudessaan.

Så skapas innovation

10 tammikuuta 2019

Aihealue