Yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupungeissa, ja kaupunkiasujien määrä kasvaa neljästä miljardista viiteen vuoteen 2030 mennessä. Se tietää haasteita niin infrastruktuurille, kestävälle kehitykselle kuin sosiaalihuollolle. Kaupungeista on tultava entistä älykkäämpiä.
– Käsite älykäs kaupunki tarkoittaa paljon muutakin kuin digitalisointia. Kyse on myös siitä, miten resursseja käytetään ja miten asukkaat sitoutetaan päätöksiin osallistavan päätöksentekoprosessin avulla. Merkityksellistä on myös se, miten kaupunki onnistuu houkuttelemaan työvoimaa ja osaamista. Kaikki tämä yhteenlaskettuna voi johtaa parempiin palveluihin ja parempaan elämänlaatuun, pohtii Linköpingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen lehtori Malin Granath.
Granath väitteli vuonna 2016 tohtoriksi aiheesta Den smarta staden – hur smart kan den bli? (Kuinka älykäs älykaupunki voi olla?). Hän käyttää termiä älykaupunki kattavana yläkäsitteenä digitalisoituneesta yhteiskunnasta.
Kohti kestävämpää yhteiskuntaa
Digitalisointi voi auttaa rakentamaan kestävämpää yhteiskuntaa, uskoo Granath. Hän puhuu kestävyydestä monessa merkityksessä: kyse on niin taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta kuin demokraattisestakin kestävyydestä. Näissä kaikissa digitalisaatio voi johtaa yhteiskuntaa oikeaan suuntaan.
Demokraattinen kestävyys tarkoittaa sitä, että kansalaiset pääsevät lähemmäs päätöksentekoa digitalisaation kautta. Hyvä esimerkki tästä on Tukholman kaupungin kehittämä Tyck till -sovellus. Sen kautta on ilmoitettu jo 100 000 kaupungin liikenteeseen tai julkisiin tiloihin liittyvää asiaa korjattavaksi tai parannettavaksi.
Ekologista kestävyyttä taas voi parantaa esimerkiksi älyvaloilla. Älyvaloissa on sensorit, jotka tunnistavat lähestyvät ihmiset. Valot loistavat kirkkaammin kun on tarvetta ja himmenevät kun ketään ei ole lähistöllä.
Tulevaisuuden ratkaisut
Tulevaisuutta pohdittaessa Granath ottaa esimerkiksi itse ajavat autot. Robottiautot voivat muuttaa radikaalisti sekä kaupunkisuunnittelua että autoihin suhtautumista.
– Kenties emme enää omista autoja vaan ostamme auton käytön tarvittaessa palveluna. Mikäli autoja ei enää ole yksityisomistuksessa, kaupunkeihin vapautuu paljon tilaa. Sillä taas on suoraan vaikutusta kaupunkisuunnitteluun.
Hoitoala on toinen hyvä esimerkki alasta, jota digitalisaatio saattaa mullistaa. Vanhustyössä testataan suihkurobotteja, ja digitaaliset lääkärinvastaanotot ovat jo käytössä.
– Toiset pitävät suihkurobotteja hankalina ja persoonattomina, toisille taas on helpotus päästä peseytymään ilman, että paikalla on toinen ihminen. Hoitorobotit voivat myös säästää aikaa, jolloin henkilökunnalla on paremmin mahdollisuuksia kohtaamiseen ja läsnäoloon vanhusten kanssa. Robotit tietysti myös vähentävät tarvetta raskaaseen nosteluun, mikä tarkoittaa parempaa työympäristöä hoitajille.
Digitalisaatio voi lähentää
Suuri osa kehityksestä keskittyy suuriin kaupunkeihin, mutta maaseutua ei pidä unohtaa, Granath muistuttaa.
– Kun puhutaan digitalisaation vaikutuksista ympäristöön, keskitytään yleensä kaupunkeihin. Käsitettä pitäisi laajentaa ja puhua älykkäästä yhteiskunnasta, jotta emme sulje pois sitä hupenevaa joukkoa, joka yhä haluaa elää maaseudulla, hän toteaa ja jatkaa:
– Vaarana on, että kahtiajako kaupungin ja maaseudun välillä kasvaa, kun isoimmat panostukset tehdään suurissa kaupungeissa. Julkinen sektori on avainasemassa tämän kahtiajaon ehkäisemisessä. Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä mitä tulee esimerkiksi laajakaistayhteyksiin myös maaseutualueilla. Tämä haja-asutusalueiden digitalisoituminen vähentää kaupunkien ja maaseudun välistä henkistä etäisyyttä.
Lue lisää tekniikkatrendeistä tietopankistamme
