Tiedätkö, mitä NFT tarkoittaa? Ja mitkä yritykset ovat selvinneet parhaiten pandemian aikana? Tutustu uusimpiin uutisiimme, jotka koskevat tekniikkaa, innovaatioita ja digitalisointia.
Tulevaisuuden suunnitelmia
Pandemiankestävä kaupunki
Kiinaan aiotaan rakentaa älykäs ja covid-turvallinen kaupunki. Projektin suunnittelee espanjalainen arkkitehtitoimisto Guallart, ja se tulee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Xiongissa sijaitsevaan yhteisöön tulee asuntoja, joissa on isot parvekkeet ja terassit lennokkikuljetuksia varten. Niissä on lisäksi työskentelytiloja, kasvimaita, kasvihuoneita ja ruokamarkkinat.
Ilmassa ei tarvitse huolehtia ruuhkasta. Toimitus vie vain 30 minuuttia.
Lohkoketjut
Mikä ihmeen NFT?
NFT on lohkoketjuun perustuva teknologia, jonka avulla voidaan suojata ainutlaatuisia digitaalisia teoksia. Hiljattain verkossa myytiin videoklippi koripalloilija LeBron Jamesista yli 200 000 euron hintaan. Maaliskuussa Jack Dorsey, yksi Twitterin perustajista, myi ensimmäisen twiittinsä. NFT on lyhenne sanoista Non-Fungible Token, eli ei-korvattava poletti.
”NFT on perinteisten keräilykorttien lohkoketjuversio”, tiivisti toimittaja Petter Ottsjö Ny Teknik -lehdessä.
Top 10
Nämä yritykset toimivat innovatiivisimmin pandemian keskellä. Listauksen on tehnyt Fast Company
1. Moderna
Kehitti helpommin kuljetettavan covid-19-rokotteen.
1. Pfizer-BioNTech
Toi ensimmäisenä markkinoille tehokkaan covid-rokotteen.
3. Shopify
Heitti pienille myymälöille pelastusrenkaan.
4. SpaceX
Lensi kilpailijoiden ohi avaruusmittelössä.
5. SpringHill Company
Naittoi viihteen ja tasa-arvon Hollywoodissa.
6. Epic Games
Haastoi suurten teknologiayhtiöiden hegemoniaa rakentamalla jotakin parempaa.
7. Netflix
Nosti afroamerikkalaisen yleisön julkaisustrategiansa keskiöön.
8. Tock
Auttoi ravintoloita ja pieniä yrityksiä pandemian keskellä.
9. Microsoft
Pisti tuulemaan kaikilla rintamilla.
10. Graphika
Jäljitti disinformaatiokampanjoita ympäri maailmaa.
Lähde: fastcompany.com/90603436/the-worlds-most-innovative-companies-2021
63 %
Näin paljon enemmän turvallisuusaukkoja eettiset eli valkohattuhakkerit löysivät yritysten järjestelmistä vuonna 2020, kertoo vuosittainen ”Hacker report”.
Tutkittua
Digitalisaatio ei johda työpaikkojen vähenemiseen
Digitalisaatio ei ole johtanut työpaikkojen määrän vähenemiseen Pohjoismaissa viimeisten 30 vuoden aikana, kertoo Pohjoismaisen ministerineuvoston raportti ”Digital Transformations of Traditional Work in the Nordic Countries.”
Eri aloja digitalisaatio on kuitenkin kohdellut eri tavoin. Työpaikkoja on kadonnut tuotannosta, mutta ne ovat lisääntyneet palvelusektorilla.
– Palveluala on pelastanut meidät työllisyyden näkökulmasta, ja kehitys varmasti jatkuu, sanoo työllisyystutkija Bertil Rolandsson Göteborgin yliopistosta.
Palvelusektorin osuus Pohjoismaiden työllisyydestä on neljä viidesosaa. Etenkin naiset ovat hyötyneet sektorin kasvusta.
Joustavaa työtä
Nyt avataan yhteisöllisiä työtiloja
Dustin ja hotelliketju Clarion tiivistävät yhteistyötään. Pian avataan yhteisölliset työtilat Clarionin hotelleihin Malmössä ja Tukholmassa. Suunnitelmissa on rakentaa työtiloja myös Helsinkiin, Osloon ja Kööpenhaminaan.
Viime syksynä Tukholman Clarion Hotel Signissa avattiin Dustinin ensimmäinen pop-up-työtila, joka koostui kymmenestä työpisteestä. Nyt avattavat tilat noudattavat samaa konseptia.
– Olemme iloisia, että voimme tarjota tuotteitamme hotellin asukkaiden käyttöön sekä niille, jotka eivät voi työskennellä kotona, sanoo Stephanie Forsblom, Dustinin EVP Marketing & Communication.
Täysin varustelluissa työpisteissä on Dustinin oman tuotemerkin laitteisto. Käytössä on esimerkiksi näyttö, hiiri ja ilmainen wifi. Tilojen ulkoasusta vastaa Götessons, joka on suunnittelussa painottanut ergonomiaa, mukavuutta ja viihtyisyyttä.
– Haluamme aina tehdä innovatiivista yhteistyötä, joten tämä on meille täysosuma. Tiloissa voi tehdä töitä rauhassa ja nauttia samalla hotellin palveluista, kertoo Clarion Hotel Signin toimitusjohtaja Henrik Berghult.
126
Lähetettyjen ja vastaanotettujen sähköpostien määrä on lähes kolminkertaistunut viidessätoista vuodessa. Vuonna 2005 lähetettiin ja vastaanotettiin keskimäärin 50 viestiä päivässä. Nyt luku on 126. Sähköposti tarkistetaan keskimäärin joka seitsemäs minuutti.
Lähde: Cal Newport “A World Without Email: Reimagining Work in an Age of Communication Overload”
Lue myös muita artikkeleita lehdestä:
Tavarat - Striimaa ilman ongelmia
”Johtajien ei tulisi kulkea ympäriinsä supersankariasussa”
