The Future Today Institute julkaisi jälleen raporttinsa tieteen ja teknologian tärkeimmistä trendeistä. 2019 Tech Trends -raportti listasi 315 trendiä, mikä on 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Listasimme kuluvan vuoden merkittävimmät tieteen ja teknologian trendit.
Konsolidointi
Konsolidointi ei ole mikään uusi juttu, mutta muun muassa tekniikan alalla ja mediamaailmassa se on herättänyt runsaasti kiinnostusta viime vuosina, ja trendi näyttää jatkuvan. Konsolidointi tarkoittaa resurssien keskittämistä, ja sitä voidaan käyttää kehittämistyön virtaviivaistamiseen ja nopeuttamiseen. Varsinkin teknillisillä aloilla ja tieteellisessä kehittämistyössä se voi olla hyvinkin hyödyllistä.
Konsolidoinnilla tarkoitetaan myös sitä, että viranomaiset etenkin Yhdysvalloissa ja EU:ssa valvovat kehitystä, jotta vähentynyt kilpailu ei heikennä kuluttajien asemaa.
Henkilökohtaisen datan kerääminen
Käytämme nykyisin digitaalisia medioita niin innokkaasti, että toiminnastamme kertyy nopeasti valtava määrä hyödynnettävää dataa. Tätä dataa tullaan jatkossa keräämään järjestelmällisemmin, ja siitä muodostuu henkilökohtainen tietoarkisto (Personal Data Records, PDR).
Digitaalisten jälkiemme lisäksi arkistossa voi olla dataa myös muista lähteistä. Se voi sisältää koulutus- ja työhistoriamme (tiedot tutkinnoista ja työnantajista), lakiasiat (avioliitot, avioerot ja rikosrekisteri), taloustiedot (lainat, verot ja luottokelpoisuus), matkustustiedot (tiedot vierailluista maista ja viisumit), terveystiedot (raportit terveydentilasta ja liikuntaharrastuksista), ostostiedot (verkkokaupoista ja kaupoista saatava data) ja jopa deittailutavat (dataa treffipalveluista). PDR periytyy lapsille, joten sen sisältämä tietomäärä kasvaa joka sukupolven myötä.
Ideana on, että henkilö omistaa itsestään kerätyn tiedon, mutta hankkii sen säilyttämiseksi ulkoisia palveluja. Selvää on, että yritykset yrittävät houkutella asiakkaita myymään kerättyä tietoa sillä varjolla, että palveluita ja tarjouksia voitaisiin räätälöidä henkilökohtaisiksi.
Yksityisyys
Tämä trendi on suoraan kytköksissä PDR-dataan. Voimme nimittäin heittää yksityisyydellemme hyvästit.
Seurantakysymys nousee Tech Trends -raportissa toistuvasti esiin. Jo pelkästään eläminen ja liikkuminen nykymaailmassa johtaa siihen, että tulemme valvotuiksi ja tuotamme dataa niin aktiivisesti kuin passiivisesti. Kukaan ei voi enää elää täysin anonyymisti.
Yritykset ovat tietenkin valtavan kiinnostuneita sekä keräämään että hyödyntämään saatavaa dataa. Se tietää yrityksille valtavia haasteita, sillä yritysten on varmistettava, että dataa ei pääse vääriin käsiin. Yritysten on myös varmistettava tietojen anonymiteetti, ennen kuin tiedot voidaan antaa eteenpäin kolmansille osapuolille.
Kiinnostava esimerkki seurannasta on Amazonin virtuaaliassistentti Alexa. Amazon on hakenut lukuisia patentteja toiminnoille, jotka antavat Alexalle kyvyn käyttäjän tunnetilan tunnistamiseen. Tiedot siitä, onko käyttäjä sairaana tai vihainen yhdistettynä taustameluun, sijaintitietoihin ja kaikkiin henkilötietoihin, mahdollistavat automatisoidun ja erittäin tarkasti kohdennetun markkinoinnin.
Turvallisuus
IT-rikollisuuden ja hakkeroinnin kannalta 2018 oli karu vuosi, ja tilanne tulee pahenemaan entisestään kuluvana vuonna. Hyökkäyksiä kohdistetaan yrityksiin ja viranomaisiin, käytössä on uusia, kehittyneitä työkaluja hakkerointiin, kiristysviruksia kohdistetaan IoT-sovelluksiin ja biometrisiä tietoja yritetään kaapata.
Perinteisiä tietomurtoja joko korvataan tai täydennetään hyökkäyksillä, joissa hakkereiden havittelemia tietoja muokataan niin, että siitä aiheutuu hyökkäyksen kohteena olevalle yritykselle pitkäaikaista haittaa. Sen lisäksi, että yritys joutuu kaoottiseen tilaan, seurauksena on myös yrityksen liikearvon lasku.
Äänihaku
Ääniohjaus lisääntyy jatkuvasti eri alueilla, ja vuoden 2020 loppuun mennessä jo noin puolet vuorovaikutuksesta digitaalisten laitteiden kanssa tapahtuu äänen avulla. Olipa kyse sitten älykaiuttimesta, auton kojelaudasta tai mobiiliassistentista, puhuminen tulee olemaan kirjoittamista yleisempi tapa käyttää laitteita.
Puheelle kehitetyt rajapinnat ovat uusi kiehtova ala, ja alan kuumin puheenaihe on Voice Search Optimization (VSO). Kyseessä on sama asia kuin hakukoneoptimointi, mutta haku tehdään kirjoittamisen sijaan äänellä. Se tulee tarjoamaan erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä tietysti houkuttelee alalle lukuisia toimijoita.
Tekoäly
Tekoäly ei oikeastaan ole trendi, vaan aikamme tärkein teknologinen mullistus. Se tulee vaikuttamaan kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Tekoälyyn liittyen on useitakin trendejä.
Yksi niistä on se, että tekniikkajättien, kuten Amazonin, Googlen ja Microsoftin, välillä käydään tiukkaa kilpailua. Samassa veneessä ovat Apple, IBM, Salesforce, SAP ja Oracle, joista jokainen yrittää houkutella mahdollisimman paljon käyttäjiä pilvipohjaisille tekoälypalveluilleen. Aasian markkinoilla kilpailua hallitsevat Alibaba ja Baidu. Kilpaa käyttäjistä käydään yksinkertaisesta syystä: Mitä enemmän käyttäjiä on, sitä enemmän tietoja koneoppimisjärjestelmä saa käyttöönsä. Mitä enemmän tietoja on, sitä paremmin järjestelmä osaa tehdä päätöksiä. Toisin sanoen, mitä enemmän käyttäjiä on, sitä todennäköisimmin asiakkaiden tyytyväisyys ja uskollisuus lisääntyvät. Eikä pidä unohtaa sitä, että tämän teollisuuden alan arvo on nyt 250 miljardia dollaria, ja luku kasvaa vauhdilla.
Toinen tekoälytrendi on se, että koneoppiminen nopeutuu ja tekoälyn käyttö reaaliaikaisesti sovelluksissa lisääntyy.
Tekoälyä tullaan käyttämään yhä enemmän myös rekrytoinnissa. Osaamisen ja haastatteluvastausten edistynyt automaattiarviointi voi tehdä prosessista sekä tehokkaamman että osuvamman. Sen avulla voidaan myös varmistaa, että ennakkoluulot ja yleistykset esimerkiksi hakijan sukupuolesta tai etnisestä taustasta eivät sotke rekrytointiprosessia. Lisäksi arviointiperusteena voidaan käyttää myös ihmisen toimintaa internetissä, jolloin rekrytointiprosessin onnistumisen todennäköisyys voi parantua. Tällä tavoin voidaan myös kartoittaa tehtävään sopivia henkilöitä, jotka eivät ole hakeneet työtä.
Kiehtova trendi on Kiinan asema tekoälyn edelläkävijänä. Missään muussa maassa viranomaiset eivät investoi niin voimakkaasti yhteiskunnan muokkaamiseen tulevaisuutta silmällä pitäen. Kiinan johdolla on kunnianhimoisia suunnitelmia esimerkiksi uusista kuulennoista sekä asuinkelpoisten alueiden rakentamisesta Kuun pinnalle. Kiinassa on myös edistytty sekä ihmisiä että eläimiä koskevassa geeniteknologiassa. Kiinan hallituksen myötävaikutuksella rakennetaan infrastruktuuria ja seuraavan sukupolven internetverkkoja Kaakkois-Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Lisäksi maa investoi merkittävästi tekoälyyn ja kehittää sitä onnistuneesti, mikä voi johtaa suurin geopoliittisiin muutoksiin tulevina vuosina.
Yhteistyörobotit
Robotteja on ollut olemassa jo pitkään, mutta nyt nousussa ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotti tarkoittaa robottia, joka työskentelee yhteistyössä muiden koneiden tai ihmisten kanssa. Valmistusteollisuudessa ja varastoinnissa ne vakiinnuttivat asemansa nopeasti. Tulevaisuudessa niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennustyömailla ja sotilasoperaatioissa.
Yhteistyörobotit pystyvät kommunikoimaan reaaliaikaisesti, minkä seurauksena myös pilvipohjainen robotiikka kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että fyysiset robotit jakavat tietoja etänä, jotta ne voivat tehdä yhteistyötä muiden itsenäisten koneiden kanssa, riippumatta maantieteellisestä etäisyydestä.
Maailman älykkäimmät kaupungit
2019 Tech Trends -raportti listasi tämän hetken 50 älykkäintä kaupunkia. Arviointi perustui muun muassa maksuttoman wifin saatavuuteen, älykkäisiin ratkaisuihin joukkoliikenteessä, 4G- ja 5G-verkkojen saatavuuteen, kaupungin kehittämiseen, vihreän energian hyödyntämisen mahdollisuuksiin ja kyberturvallisuuteen.
Pohjoismaat ovat hyvin edustettuina listalla, sillä yhdeksän kaupunkia kymmenen parhaan joukosta sijaitsee Pohjoismaissa:
- Kööpenhamina, Tanska
- Göteborg, Ruotsi
- Oslo, Norja
- Bergen, Norja
- Odense, Tanska
- Tukholma, Ruotsi
- Turku, Suomi
- Ålborg, Tanska
- Jyväskylä, Suomi
- Strasbourg, Ranska
Myös Eurooppa dominoi listalla koostaan huolimatta, sillä 50 kaupungista 27 sijaitsee Euroopassa.
