Tekoälyä käytetään nykyään autoista sairaanhoitoon, eikä pelkkään logiikkaan tukeutuminen enää riitä. Nyt on aika pohtia myös keinoälyyn liittyviä moraalisia ja eettisiä kysymyksiä.
Tekoäly ei ole enää scifiä, vaan siitä on tullut todellisuutta. Keinoälyn valvomaton kehittäminen voi kuitenkin aiheuttaa ennakoimattomia ongelmia, varoittavat johtajat ja tutkijat. Varoitus on syytä ottaa vakavasti.
”Kilpailu siitä, mistä maasta tulee tekoälyn ykkösvalta, on uskoakseni todennäköisin syy kolmannen maailmansodan syttymiselle”, twiittasi Teslan toimistusjohtaja Elon Musk äskettäin.
Muskia huolestuttaa, että onnistumme kehittämään tekoälyn, jota emme pysty hallitsemaan, ja se ottaa meidät valtaansa tavalla tai toisella. Se, että meitä kontrolloisi jokin meitä älykkäämpi, ei kuitenkaan välttämättä ole huono asia.
”Olemme kaikki olleet itseämme fiksumpien alaisia silloin, kun olimme lapsia. Lapset joutuvat mukautumaan vanhempien päätäntävaltaan, mutta se on hyvä juttu”, totesi fyysikko Max Tegmark Dagens Nyheterin haastattelussa.
Kirjassaan Liv 3.0 Tegmark kirjoittaa, että tekoäly voi olla joko ihmiskunnan tuho tai pelastus, riippuen siitä, saammeko tekoälysovellukset työskentelemään kanssamme vai meitä vastaan.
Olisi tärkeää, että keinoäly jakaisi kanssamme saman moraalin ja samanlaiset arvot. Mutta kun kyseessä ovat koneet ja algoritmit, etiikkaan ja moraaliin liittyvät kysymykset pyörivät hyvin filosofisella tasolla. Voimmeko sanoa, että koneella on moraali vain siksi, että se toimii tavalla, jota pidämme moraalisena? Onko sillä edes väliä, onko tekoälyllä moraalia vai ei, kunhan se toimii haluamallamme tavalla?
”Meidän pitää olla selvillä siitä, mitä tarkoitamme milläkin käsitteellä, ja miten näemme moraaliset ja eettiset kysymykset. Pelkästään tekninen tutkimustyö ei riitä, vaan tutkimusta moraalisella ja eettisellä tasolla vaaditaan yhtä lailla”, uskoo Linköpingin yliopiston tutkija ja Ruotsin tekoäly-yhdistyksen puheenjohtaja
Moraalikäsityksissä on eroja maiden, kulttuurien ja jopa yksilöiden välillä.
”On mahdollista tehdä jotain, joka on hyväksyttyä minun kulttuurissani, mutta tuomittavaa jossain toisessa. Tämä ei ole ongelma ainoastaan koneille, vaan yhtä lailla ihmisille. Ongelmat tulee siis ratkoa samalla tavalla kuin ihmistenkin kesken”, Heintz toteaa.
”Tiedämme, että ihmiset ovat aina enemmän tai vähemmän tietoisia tekojensa oikeellisuudesta, ja he esimerkiksi rikkovat lakia tietoisesti. Meillä on järjestelmiä, joilla voimme puuttua sellaiseen toimintaan. Meidän tulee kehittää vastaavia järjestelmiä myös keinotekoisia päätöksentekijöitä varten.”
Heintz ei kuitenkaan usko, että täysin virheettömästi toimivaa tekoälyä on mahdollista kehittää, mutta se ei sinänsä ole ongelma:
”Emme edellytä virheettömyyttä ihmisiltäkään, mutta järjestelmiä on toki pyrittävä kehittämään jatkuvasti. Olennaista on, että voimme luottaa järjestelmiin, ja että selvitämme kohtuullisen tason sille, mitä voimme vaatia järjestelmiltä”, Heintz toteaa.
Lue lisää: Viisi alaa, joilla tekoäly jyllää
