Inspiraatiota

Ymmärtävätkö laitteet meitä?

Puheella ohjataan jo monenlaisia laitteita. Koittaako pian aika, jolloin voimme puhua koneille samoin kuin ihmisille?

Laitteiden ohjaaminen puheella on jo läsnä arjessamme. Jatkossa sitä tullaan käyttämään enenevissä määrin sekä älyteknologioissa että vähemmän älykkäissä sovelluksissa. Markkinoille tulee yhä useampia tuotteita, jotka oppivat puhetapamme ja mukautuvat siihen. Sovellukset ja laitteet pystyvät myös vaihtamaan tietoja keskenään. Puheohjauksen asiantuntija ja Ruotsin kuninkaallisen teknisen korkeakoulun Speech, music and hearing -opintoalan lehtori Giampiero Salvi kertoo:

– Suuret toimijat kuten Google, Apple ja Microsoft ovat investoineet voimakkaasti puheteknologiaan. Nyt tekniikka alkaa toimia sen verran hyvin, että palveluja päästään oikeasti käyttämään.

Salvin mukaan on kaksi syytä siihen, miksi tekniikka alkaa olla kypsä kuluttajien käyttöön. Ensiksikin suhteellisen vanhaa tekniikkaa, eli keinotekoisia hermoverkkoja, on kehitetty ja paranneltu. Aikaisemmin oppimismenetelmät eivät olleet riittävän tehokkaita. Oppiminen vaati valtavat määrät dataa.

– Nykyisin on suhteellisen halpaa tallentaa ja käsitellä dataa. Sitä on kerätty runsaasti, varsinkin niistä kielistä, joilla laitteita käytetään paljon.

Tuttu rajapinta

Toinen muutos on se, että suuret toimijat saavat käyttäjiltä paljon tietoa siitä, millaisia kontakteja ja tottumuksia heillä on, sekä tietoja muun muassa käyttäjän äänestä.

– Järjestelmät saavat paljon enemmän kontekstia nykyisin, joten kehittäminen on nopeaa.

Salvin mielestä puheohjaustekniikasta on paljon hyötyä, mutta tärkeimmäksi eduksi hän nostaa sen, että käyttäjän ei enää tarvitse oppia, kuinka laitetta tai sovellusta käytetään.

– Rajapinta on jo tuttu, sillä puhumme luonnostamme muutenkin.

Se, että ohjaus onnistuu ilman käsiä, on suuri etu tilanteissa, joissa käsillä on muuta käyttöä, kuten ajaessa. Teknologiasta on paljon apua myös vammaisille.

Suurin haaste on kuitenkin se, että ihmiset käyttävät kieltä hyvin erilaisilla tavoilla, muuntuvasti ja joustavasti.

Luonnollinen puhe on haaste

– Nykyiset järjestelmät toimivat hyvin, kunhan puhe rajoitetaan laitteiden ohjaamiseen. Vapaa keskustelu ei ole ollenkaan niin helppoa.

Amazonin virtuaalinen assistentti Alexa ja Echo-kaiutin ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Alexan voi laittaa suorittamaan useita arkisia tehtäviä. Oman laitteensa lisäksi Amazon on esittänyt tutkijoille ja yliopistoille haasteen sellaisen järjestelmän kehittämiseksi, joka pystyisi ylläpitämään luonnollisesti soljuvaa keskustelua 20 minuutin ajan. Toistaiseksi kukaan ei ole onnistunut.

– Suuryritykset ovat innovatiivisimpia, koska niillä on paljon resursseja. Niillä on todennäköisesti enemmän tutkimusmahdollisuuksia kuin akateemisessa maailmassa on.

Accenturen Technology Vision 2017 -trendiraportin mukaan näytöt poistuvat useimmista sovelluksista ja korvautuvat ääniohjauksella jo seitsemässä vuodessa. Salvi on aikataulun suhteen varautuneempi.

– Ääniohjaustekniikka on jo olemassa. Mutta luonnollisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi seitsemän vuotta tuntuu turhan lyhyeltä ajalta.

Näin tekniikkaa hyödynnetään

Älykodissa

Älykoti lienee tunnetuin esimerkki puheteknologian hyödyntämisestä. Siellä voi esimerkiksi säätää valoa, äänentoistoa ja lämpötilaa puheohjauksen avulla.

Ostoksilla

Stressaantuneen kuluttajan unelmassa virtuaaliavustaja kuuntelee, mitä jääkaapista puuttuu, ja etsii paikan jossa ostoskorin saa täytettyä kaikkein edullisimmin.

Arjen menoissa

Google julkaisi hiljattain Duplex-palvelun, joka varaa esimerkiksi kampaajan tai ravintolapöydän puolestasi. Varauksen vastaanottaja ei välttämättä edes huomaa, että soittaja ei ole oikea ihminen.

Vanhustenhuollossa

Ihmiset, joilla on fyysisiä rajoitteita tai joille laitteiden käyttäminen on haastavaa, voivat käyttää tekoälyassistentteja puheen avulla.

Löydät lisää älyvinkkejä täältä

13 elokuuta 2018

Aihealue