Mies tulevaisuudesta

Ruotsin Microsoftin teknologiajohtaja Daniel Akenine kertoo meille trendeistä, kyberuhkista ja inhimillisistä kyvyistä. ”Tekninen kehitys ei enää ole juttu itsessään vaan sen mahdollistamat yhteiskunnalliset muutokset.”

Mitkä tekniset innovaatiot saavuttavat leimahduspisteen lähivuosina?

– AR-tekniikka silmälaseissa ja piilolinsseissä, mikä tulee korvaamaan joitakin tämän päivän matkapuhelinten toimintoja, vastaa Daniel Akenine, Microsoftin Ruotsin teknologiajohtaja.

– Digitaalisten kokousten tarjoaminentulee olemaan tärkeä hygieniatekijä yrityksille ja organisaatioille.

Hän myös ennustaa, että vuosikymmenen päästä meillä on ihmisen eliniän pidentämisen mahdollistavaa tekniikkaa, mutta se tulee olemaan kallista ja siksi saatavilla vain harvoille.

Mitkä kysymykset ovat nyt korkealla yritysten agendalla?

– Juuri nyt kaikki miettivät turvallisuutta, ja se on minusta hyvä asia. Olemme olleet naiiveja. Emme ole pohtineet riittävästi sitä, mitä voi tapahtua, Akenine sanoo.

Akeninen vastuulla Microsoftilla ovat esimerkiksi tekniset käytännöt ja strategia. Hänen mukaansa yritysjohtajien pitää hyväksyä, että tekniikka on tänä päivänä kaiken inhimillisen kehityksen taustalla, ja tämän pitää myös heijastua liiketoimintamalliin. Digitalisaation ensimmäinen vaihe, tehostaminen, on jo ohi.

Seuraavassa vaiheessa tekoälyn avulla voidaan tehdä täysin uudenlaisia asioita, jotka lopulta johtavat entistä inhimillisempään tulevaisuuteen.

“Algoritmia ei voi asettaa vastuuseen”

Olet rakennusinsinööri, minkä lisäksi olet opiskellut fysiikkaa, taloutta sekä juridiikkaa. Miksi myös juridiikkaa?

– Olemme viime vuosina nähneet, kuinka tekniikka ottaa vallan. Juridiikka on keskeisessä roolissa tämän hetken teknisessä kehityksessä.

Mitä tarkoitat sillä, että tekniikka ottaa vallan?

– Elämäämme vaikuttavia päätöksiä tehdään algoritmien ja tekoälyn perusteella. Se voi tarkoittaa esimerkiksi viranomaisen päätöstä tai sairaanhoidon diagnoosia. Pian lääkäri saattaa sanoa ”Suosittelen, että poistamme munuaisesi. En tiedä oikein miksi, mutta tietokone sanoo niin.” Ennen tätä meidän täytyy kysyä, millainen rooli ihmisillä on päätöksenteossa. Voimme saattaa ihmiset vastuuseen, mutta emme voi rangaista algoritmia.

Olet kirjoittanut romaanin ”11 gram sanning”, joka käsittelee tätä aihetta. Vuonna 2014 julkaistu kirja kertoo ihmisestä, joka yrittää hallita koko maailmaa ohjailemalla sitä, millaiseen tietoon ihmiset pääsevät käsiksi. Aihe tuntuu nyt kovin ajankohtaiselta.

– Kyllä. Idea kirjaan syntyi siitä, kuinka helppoa ihmisten manipulointi oikeastaan on. Meillä on esimerkiksi vahva luotto konsensukseen. Kirjassa yksi ihminen hallitsee ihmisten internethauista saamia vastauksia ja tätä kautta ohjailee ihmisten mielipiteitä. Ihmiset eivät päätä omaa mielipidettään ennen kuin ovat ottaneet selvää muiden mielipiteistä, mikä nykyään tapahtuu googlailemalla ja sosiaalisessa mediassa. Se on pelottavaa.

Tekoäly muuttaa yhteiskuntaa

Millaisesta kehityksestä yrittäjän olisi hyvä olla tietoinen?

– Vielä hiljattain pystyttiin seuraamaan, millaista uutta tekniikkaa markkinoille tuli ja kokeilemaan sitä. Nyt on vaikeampaa identifioida, mitkä ovat aidosti suuria teknisiä muutoksia, koska tekniikasta on tullut osa käytännössä kaikkea kehitystä. Tekninen kehitys ei enää ole juttu itsessään, vaan sen mahdollistamat yhteiskunnalliset muutokset. Haluaisin mennä jopa niin pitkälle, että sanoisin toiminnan tehostamisen perinteisten IT-järjestelmien avulla olevan mennyttä aikaa. Tekoälyn myötä kehittyy yhteiskunta, jossa tekniikka voi saavuttaa enemmän kuin ihmiset koskaan yksin.

Kuten esimerkiksi?

– Palveluistuminen on iso trendi. Asiakkaat haluavat nyt ostaa lopputuloksen: esimerkiksi Sandvik ei myy porauslaitteita vaan reikiä. Jos sen sijaan tarkastelemme puhtaampaa tutkimusta ja kehitystä, erona on, että aiemmin innovaatiot perustuivat loogiselle ajattelulle: ihminen kehitti teorian ja kokeili sitä. Nyt voimme tekoälyn avulla kerätä ja analysoida dataa ja kehittää näin osaamista, jota me ihmiset emme koskaan olisi kyenneet hankkimaan yksin.

Pitää päättää, millainen rooli IT:llä on yritysten liiketoiminnassa. Onko IT osasto, joka palvelee muuta yritystä, vai onko IT yrityksen kehityksen veturi?

Anna IT:n kehittää yritystä

Mitä tämä muutos tarkoittaa yritysten kannalta?

– Pitää päättää, millainen rooli IT:llä on yritysten liiketoiminnassa. Onko IT osasto, joka palvelee muuta yritystä, vai onko IT yrityksen kehityksen veturi?

Onko se jo sitä?

– Toisinaan ihmiset kysyvät, miksei digitalisaatio edisty nopeammin, sillä se kulkee hitaammin kuin monen mielestä pitäisi. Yksi ongelma on, että monella yrityksellä on mennyt todella hyvin todella pitkään. Niillä ei ole ollut tarvetta radikaaleihin muutoksiin.

Uskotko, että noin kaksi vuosikymmentä jatkunut nousukausi – finanssikriisin 2008 laskua lukuun ottamatta – on vaikuttanut tähän?

– Kyllä, ”transforming while performing” eli muuntautuminen hyvän tuloksen aikana on hyvin vaikeaa. Aina kun yritysjohto ajaa suuria muutoksia, kuten uudenlaista liiketoimintamallia, asettavat he itsensä riskeille alttiiksi.

Paras lopputulos syntyy, kun tekniikka ja ihmiset toimivat yhdessä

Entä jos ei vielä tiedä mihin pitäisi satsata?

– Oletetaan, että olemme menossa kohti palveluistumista ja yrityksesi valmistaa hissejä. Se on todella hyvä siinä. Yrityksellä on insinööriosaamista, mekaanista kompetenssia ja tyytyväiset asiakkaat. Kaikki tämä on hallussa, mutta sitten pitäisi aloittaa myös kulunvalvonta. Järjestelmien operoimiseen tarvitaan osaamista pilvipalveluista, datankeruusta ja analytiikasta sekä kyberturvallisuudesta.

– Uskon, että harva pk-yritys voi – tai ainakaan niiden ei pitäisi yrittää – hankkia kaikkea osaamista itse. On parempi panostaa hyviin kumppanuuksiin digitalisaatioon erikoistuneiden yritysten kanssa. Älä kuitenkaan unohda tarvittavia muutoksia organisaatiossa, jotta työntekijät pysyvät mukana muutoksessa.

Akenine nojaa taaksepäin tuolissaan.

– Monissa automatisoivissa ja tekoälyä hyödyntävissä yrityksissä on huomattu, että ihmiset eivät hävinneetkään työpaikoilta. Tekoäly on taitava tietyissä asioissa, mutta ihmiset ovat hyviä toisissa.

– Tämä pätee eritoten diagnostiikkaan. Kun lääkäri ja tekoäly tarkastelevat röntgenkuvia yhdessä, on laatu parempi kuin jos jompikumpi tekisi sen yksin. Kun tekoälyyn pohjautuvaa digitalisaatiota ajetaan sisään, täytyy piirtää kuva realistisesta tulevaisuudesta, jossa ihmiset edelleen kokevat tekevänsä arvokkaita tehtäviä. Muuten työntekijät vastustavat muutosta automaattisesti.

Kyberhyökkäyksiä varten tarvitaan myös B-suunnitelma

Kyberhyökkäyksissä ei ole mitään uutta, mutta onko sota Ukrainassa muuttanut tietoturvaa?

– Yhteiskunnassamme on vallinnut toiveajattelu, että olemme suojassa vakavilta uhkilta. Yhä useamman yrityksen pitää selvittää, kuinka resilienttejä ne ovat ja kuinka nopeasti ne pääsevät jaloilleen kyberhyökkäyksen jälkeen.

Kuinka resilienssiä voi vahvistaa?

– Hyökkääjät eivät pääse käsiksi järjestelmää pyörittäviin laitteisiin, joten voit päivittää ja poistaa asennuksia. Jos olet suojannut datasi, saat taas nopeasti järjestelmäsi haltuun. Tarvitaan kuitenkin myös B-suunnitelma siltä varalta, että kaikki menee todella huonosti.

Mitä varten B-suunnitelmaa tarvitaan?

– Yritysten ja organisaatioiden pitää miettiä, mikä data on keskeistä liiketoiminnalle ja mitä tietoa taltioidaan jopa yksinomaan fyysisesti. Jos internetyhteyttä häiritään yhdellä alueella, voi olla hyvä, että tietoa taltioidaan useammassa maassa.

Mikä on yritysten yleisin virhe?

– Huolimattomuus. Puolet havaitsemistamme tietoturvatapahtumista olisi vältetty, jos käyttäjät olisivat seuranneet Microsoftin päivityssuosituksia tai konfiguroineet oikein.