Mars muuttovalmiiksi atomipommeja räjäyttämällä. Twitraus ajatuksenvoimalla. Tutkijat katselevat jo nyt seinien läpi langattomien verkkojemme kautta. Tässä on kolme hullua projektia, jotka (ehkä) osoittavat tien tulevaisuuteen.
WiFi-vakoilua
Langattomia verkkoja on käytännössä kaikissa toimistoissa ja myös monissa kodeissa. WiFi-signaali kimpoaa lähes miltä tahansa pinnalta, myös ihmisistä ja eläimistä.
Kalifornian yliopiston tutkijat Santa Barbarassa ovatkin onnistuneet “näkemään” seinien ja ovien läpi mittaamalla muutoksia WiFi-signaalissa. Mittauksen avulla on pystytty “näkemään”, onko huoneessa ihmisiä vai ei. Käytännössä se tapahtuu niin, että mobiilisovellus tunnistaa WiFi-signaalin ja mittaa sen voimakkuuden. Signaalin muutoksia mittaamalla voidaan analysoida huoneen tapahtumia eli esimerkiksi sitä, kun joku liikkuu huoneessa, avaa oven tai kirjoittaa tietokoneella.
Tutkijoiden mukaan tämän tyyppiseltä vakoilulta suojautumiseen ei ole olemassa keinoja. Ainakaan muita kuin WiFin käytön välttäminen.
Ydinpommeja Marsiin?
Teslan perustaja ja visionääri Elon Musk on twiitannut haluavansa laukaista ydinpommeja Marsiin. Niiden tarkoituksena olisi vapauttaa hiilidioksidia napajäätä sulattamalla, ja siten luoda kasvihuoneilmiö, joka johtaisi planeetan lämpötilan kohoamiseen ja ilmanpaineen nousemiseen.
Musk on esittänyt saman idean aiemminkin, mutta tutkijat eivät ole suhtautuneet siihen varauksetta. Epäilyyn on syynä muun muassa Marsin veden ja hiilidioksidin määrät, ja niiden kyky muodostaa riittävän paksu ilmakehä planeetan asuttamista varten. Pahimmassa tapauksessa ydinpommit saisivat aikaan päinvastaisen vaikutuksen kuin oli tarkoitus.
Jos räjähdysten nostattamat hiukkaset ja pöly peittävät auringon, seurauksena voi olla niin kutsuttu atomitalvi ja planeetan jäähtyminen. Vaikka suunnitelma toimisi, Marsin muuttuminen asuttavaksi veisi silti ainakin tuhansia vuosia.
Tekstiä Facebookiin ajatuksen voimalla
Facebook Reality Labin tutkijat ovat onnistuneet purkamaan koehenkilöiden ajatuksista vastauksia heille esitettyihin kysymyksiin aivotoimintaa mittaamalla. Järjestelmä osui oikeaan 61–76 prosentin tarkkuudella. Puhtaasti arvaamalla todennäköisyys osua oikeaan olisi 7–20 prosenttia. Tähtäimessä on käyttöliittymä, jolla voisi kirjoittaa yli sata sanaa minuutissa vain ajattelemalla niitä.
Vie tosin vielä aikaa ennen kuin aivoskannerilla varustettuja myssyjä ilmestyy kauppojen hyllyille. Koehenkilöt nimittäin valittiin epilepsialeikkausta odottavien potilaiden joukosta, ja heillä oli jo implantit aivoissaan. Teknologiasta onkin ensisijaisesti apua niille, jotka eivät voi puhua tai kirjoittaa, ja vasta sen jälkeen meille, joita laiskottaa.
Lähteet:
www.technologyreview.com
www.inverse.com
www.vox.com
Lue lisää:
Nämä ovat tieteen ja teknologian tärkeimmät trendit
Hyvät uutiset saapuvat harvoin yksin
