Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää? Tämän kysymyksen ajatushautomo Demos Helsingissä työskentelevä Johannes Koponen kuulee jatkuvasti.
Miltä työelämä näyttää 20 vuoden päästä? Mikä kaikki muuttuu?
– 20 vuodessa teknologinen kehitys on suurella todennäköisyydellä tehnyt meistä entistä kyvykkäämpiä suoriutumaan tehtävistämme. Tämä johtaa siihen, että yhä useammalla meistä on yhtäläiset kyvyt. Se taas johtaa matalapalkkatöiden lisääntymiseen.
Robotit suoriutuvat jo nykyäänkin yksinkertaisista tehtävistä. Muodostuuko tästä uhka tulevaisuudessa?
– Mahdollisia skenaarioita on kaksi: Joko matalapalkkatyöt suoritetaan koneilla ja ihmisten palkat kilpailevat automatisoinnin hinnan kanssa tai sitten ihmiset tekevät sellaisia töitä, joita koneet eivät voi tehdä. Näitä ovat esimerkiksi inhimilliseen kosketukseen pohjautuvat hoitoalan työt. Monet uskovat ensimmäiseen skenaarioon siksi, että harvassa yhteiskunnassa arvostetaan ihmiskontaktille pohjautuvia ammatteja kovin korkealle.
Eikö ihmisille sitten jää enää mitään tehtävää?
– Päinvastoin, työt eivät ole loppumassa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa riittää tehtävää. Vaaditaan tutkimustyötä, puiden istuttamista, aurinkopaneelien asentamista ja ihmisten muuttuvan käyttäytymisen ymmärtämistä.
Miten uusi teknologia vaikuttaa tulevaisuuden työpaikkojen kehittymiseen?
– Uusi teknologia voi muuttaa alaa kuin alaa. On silti epätodennäköistä, että esimerkiksi tekoäly korvaisi täysin tietyt ammatit tai että se ratkaisisi kaikki ongelmamme. Uusi teknologia kannattaakin nähdä työkaluna, joka mahdollistaa uusien asioiden tekemisen tai vanhojen asioiden tekemisen paremmin.
Vieläkö tulevaisuuden digiyhteiskunnassa mennään aamuisin fyysiselle työpaikalle?
– Työtä tullaan aina tekemään fyysisissä paikoissa, koska me ihmiset olemme fyysisiä olentoja. Käsitys siitä, että kaikki työt tehtiin ennen tehtaissa, on väärä. Putkimiehet ovat aina menneet töihin putkien luo ja konsultit asiakkaidensa luo.
– Kiinnostavampaa onkin pohtia sitä, että työtahtimme on kiristynyt, vaikka digitaalisten työkalujen ansiosta voimme suoriutua töistämme nopeammin. Taidamme olla yksimielisiä siitä, että tämä tuottavuuden lisääntyminen ei ole antanut meille enempää aikaa lukemiseen, uteliaaseen pohtimiseen tai lepäämiseen. Päinvastoin, meillä on aiempaa vähemmän aikaa. Tätä kehitystä on kiehtovaa seurata ja pohtia siihen ratkaisuja.
Nimi: Johannes Koponen
Ikä: 34 vuotta
Perhe: Avovaimo Sanna ja tytär Edith.
Ajankohtaista: Demos Helsingin tutkimusprojekti liittyen työelämän tulevaisuuteen, teknologiaan ja terveyteen.
Lue lisää:
Ota hyöty irti tekoälystä jo nyt
Tästä syystä langaton verkko kannattaa kytkeä pois päältä
Teksti: Susanna Berling
Kuva: Joona Raudaskoski
