Inspiraatiota

Tulevaisuus: yksi laite kaikkeen

Minimalismi lisää suosiotaan myös IT-maailmassa. Sen sijaan, että jatkaisimme tietokoneen, tabletin ja useamman matkapuhelimen mukana raahaamista, trendi kulkee nyt kohti pienempää laitemäärää, joka soveltuu moniin käyttötarkoituksiin.

Monet meistä kantavat päivittäin mukanaan työtietokoneen ja tabletin lisäksi sekä omaa että työmatkapuhelinta. Tietokonelaukussa on nykyään ahdasta! Kaikilla suuntauksilla on kuitenkin vastasuuntauksensa, ja nyt yhä useammat haluavat vähentää arkisin käyttämiensä teknisten laitteiden määrää. Tähän tarpeeseen vastaa hybriditietokone, niinsanottu 2-in-1-tietokone, jota voidaan käyttää sekä tablettina että tavallisena kannettavana.

Uudet autot yhdistetään verkkoon ja muutetaan liikkuviksi tukiasemiksi. Jossain vaiheessa älypuhelimet saattavat kuulua vakiona autojen sisäänrakennettuihin varusteisiin. Tämä johtaa siihen, että omien laitteiden mukana kuljettamisen tarve vähenee.

– Hybriditietokoneita on käytetty jo pitkään yksityisesti. Nyt niiden perään kyselevät yhä useammin myös yritykset. Tämä johtuu osittain siitä, että markkinoilla on nyt enemmän malleja, ja osittain siitä, että yritysten IT-osastot pystyvät nykyään valvomaan laitteita helpommin turvallisuusnäkökulmasta, kertoo Radar Ecosystemin analyytikko Hans Werner.

Hybriditietokoneessa on monia hyviä puolia

Tietyissä hybriditietokoneissa on näppäimistö, joka voidaan kääntää laitteen taakse, kun taas toisissa koko näppäimistö voidaan irrottaa, jolloin tietokoneen saa muutettua tyypilliseen tablettimuotoon. Hybriditietokoneessa on monia hyviä puolia: se on tehokkaampi kuin tabletti ja helpompi ottaa mukaan kuin perinteinen kannettava tietokone.

Markkinoita hybridituotteet eivät kuitenkaan tule vielä hetkeen valtaamaan. Todennäköisin syy tälle on se, että tiedon tuottaminen, esimerkiksi pidemmän tekstin kirjoittaminen tai PowerPoint-esityksen laatiminen, ei onnistu niillä kovin kätevästi.

– Kiinnostus ”one device” -ratkaisua kohtaan on kasvussa, mutta se ei ole vielä päihittänyt perinteistä kannettavaa tietokonetta, Hans Werner sanoo.

Toinen kehitysaskel laitemäärän vähentämiseksi ovat myös 3-in-1-tietokoneet, jotka tarjoavat älypuhelimen, PC:n ja tabletin yhdessä laitteessa.

– Toistaiseksi markkinoilla on kuitenkin liian vähän 3-in-1-malleja, jotta ne pystyisivät tosissaan kilpailemaan vakiintuneiden laitteiden kanssa, Hans Werner toteaa.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa ääniohjauksen, puheavustajien ja chatbottien kaltaista tekniikkaa kehitetään edelleen. Tämä johtaa siihen, että sormia tullaan jatkossa käyttämään vähemmän tiedon tuottamiseen laitteilla.

Rajat hämärtyvät

– Silloin rajat tiedon tuottamiseen ja kuluttamiseen käytettyjen laitteiden välillä hämärtyvät entisestään, Hans Werner sanoo.

Hän näkee tulevaisuudessa myös rinnakkaisen kehityksen, jossa IT-laitteet (myös hybridit) korvataan osittain sensoritekniikan uusilla innovaatioilla:

– Uudet autot yhdistetään verkkoon ja muutetaan liikkuviksi tukiasemiksi. Jossain vaiheessa älypuhelimet saattavat kuulua vakiona autojen sisäänrakennettuihin varusteisiin. Tämä johtaa siihen, että omien laitteiden mukana kuljettamisen tarve vähenee, hän kertoo.

Toinen esimerkki ovat päälle puettavat kannettava tekniikka, joka sijoittuu kaikkein lähimmäksi kehoamme. Suosituimpia wearables-tuotteita ovat älykellot, jotka toimivat tietynlaisena puhelimen jatkeena. Kelloista voi lukea sähköpostin ja lähettää tekstiviestejä. Käyttäjä voi myös vastata puheluun suoraan niiden ruudulta. Älykelloja voidaan lisäksi käyttää terveyden ja aktiivisuuden mittaamiseen. Muihin wearables-tuotteisiin lukeutuvat urheiluvaatteet, joissa käytetään sisäänrakennettuja harjoittelua mittaavia sensoreita.

Myös ohjelmistoista tulee aiempaa yksinkertaisempia ja helppokäyttöisempiä. Pilvipalvelut siirtävät kiintolevyt ja ohjelmat pois laitteistamme. Dropbox, Microsoft OneDrive ja Google Docs ovat tehneet tiedostojen tallentamisesta pilveen yksinkertaista, ja Office 365 -pilvipalvelu on tehnyt perinteiset asennettavat Office-ohjelmat tarpeettomiksi.

Kirjoita äänelläsi

Näppäimistön tarve on yksi syy sille, miksi kannettavia tietokoneita yhä käytetään, mutta ääniohjaus saattaa muuttaa tilanteen. Dragon Naturally Speaking -ohjelma muuttaa puheen tavalliseksi tekstiksi. Dragonin väitetään pystyvän käsittelemään 160 sanaa minuutissa ja tunnistavan puheen 99 prosentin tarkkuudella. Ohjelma soveltuu muun muassa tekstinkäsittelyyn, sähköpostien kirjoittamiseen ja selaimeksi.

Hybriditietokoneiden esiinmarssi

Analyysiyritys IDC:n luvut osoittavat tavallisten kannettavien tietokoneiden ja tablettien väistyvän markkinoilta, kun taas 2-in-1-laitteiden myynti lisääntyy. Markkinoiden odotetaan vilkastuvan hybridien ansiosta ja kasvavan vuonna 2015 toimitetusta 16,6 miljoonasta laitteesta 63,8 miljoonaan laitteeseen vuonna 2020.

Yhden laitteen idea ei ole uusi

Microsoft toi jo 2000-luvun alussa markkinoille Tablet PC:nsä, jonka piti olla optimaalinen vaihtoehto kömpelölle kannettavalle tieto­koneelle ja liian pienelle kämmen­tietokoneelle.

Älypuhelin syntyy

Ennen vuotta 2007 matkapuhelin oli vain puhelin, jolla pystyi lähettämään tekstiviestejä. Matkapuhelinmarkkinat kokivat kuitenkin mullistuksen, kun Apple julkaisi ensimmäisen älypuhelimensa iPhonen. Yhtäkkiä käyttäjät pystyivät puheluiden soittamisen lisäksi lähettämään myös sähköpostia, ottamaan valokuvia, käyttämään GPS-paikannusta ja karttatoimintoa sekä kuuntelemaan musiikkia.

Ensimmäinen kannettava tietokone

Monet pitävät vuonna 1985 lanseerattua Toshiba T1100 -tietokonetta markkinoiden ensimmäisenä kannettavana tietokoneena. Laite painoi 4,1 kg, minkä vuoksi sitä pidettiin tuolloin valtavan kevyenä ja kompaktina. Toshiba T1100 -kannettavassa ei ollut kiintolevyä, mutta se oli varustettu sisäisellä levykeasemalla.

Kaikki hoituu puhelimella

Älypuhelimet ovat alkaneet korvaamaan sekä lompakkoja että avaimia. Nykyään matkapuhelinta voidaan käyttää ostosten maksamiseen ja lippujen näyttämiseen. Myös matkapuhelimella avattavat elektroniset lukot ovat yleistymässä.

Lue lisää hybrideistä »

Teksti: Johan Cooke 
Kuvitukset: Valero Doval

20 helmikuuta 2017

Aihealue